Julkaisuluettelo

Toiminnallinen kielenoppiminen – teosesittely
Teosta voi tilata verkosta esimerkiksi Adlibriksen ja Otavan verkkokaupan kautta, oppilaitokset Kirjavälityksen kautta. Maunu, Nina & Airaksinen, Raija. 2020. Toiminnallinen kielenoppiminen. Keuruu: Otava.

Julkaisut

Maunu, Nina. 2021. Toiminnalliset menetelmät oppimisen ja arvioinnin apuna. Viisi toiminnallista lähestymistapaa kielenoppimiseen, 67-81. Teoksessa Mofi-stigen. En handbok för för mofi-lärare i 1-9. Vasa: Åbo Akademi. Waasa Graphics Ab.

Maunu, Nina & Airaksinen, Raija. 2020. Toiminnallinen kielenoppiminen. Keuruu: Otava.

Maunu, Nina. 2016. Miksi liikunnallistaa opetusta? Opettajat kertovat, 18-21. Teoksessa Aivot liikkeelle. Juva: PS-kustannus.

Maunu, Nina. 2015. Draama + kielioppi = toiminnallista kielioppia? Teoksessa Ota minut tekemään. Draama ja teatteri osana äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. ÄOL:n vuosikirja 2015. Helsinki: ÄOL.

Maunu, Nina. 2015. Liikkeestä kipinää kirjoittamiseen. LukSitko-lehti 1/2015, 33.

Maunu, Nina. 2014. Uteliaisuus, yhteisöllisyys, ilo – toiminnallisen kieliopin mahdollisuuksia, 131-150. Päivitetty versio Toiminnallisen kieliopin Facebook-ryhmän tiedosto Toiminnallinen artikkeli). Teoksessa Karasma, K. ja Rauramo, S-L. (toim.). 2014. Opetustieteen perustajan juhlakirja. Professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi 11.10.2014. Äidinkielen Opetustieteen Seura, Espoo.

Maunu, Nina. 2011. Toiminnallisia harjoituksia kielen rakenteiden oppimiseen. Otavan Into-klubi, Aleksis-oppikirjasarja.

Maunu, Nina. 2011. Flow oppimisen edistäjänä. Predikaatin harjoittelu alkaa. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 40, 32-37.

Maunu, Nina. 2011. Action! – Toiminnallista kielioppia on hauska opettaa ja oppia. Virke 1, 40-41 (Äidinkielen opettajain liiton lehti)

Maunu, Nina. 2010. Sijamuodot draamallisin ja toiminnallisin menetelmin. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 39, 25-52.

Aiheesta muualla:

Jõgi, Aime. 2013. Keeleõpe teeb vahel ka selja märjaks. Uudised, sivu 5. Tartu Postimees 25.11. https://tartu.postimees.ee/2609772/keeleope-teeb-vahel-ka-selja-marjaks

Kaartinen, Katja. 2014. Opetussuunnitelman uudistus tuo muutoksia opettajien koulutukseen. Toiminnallinen kielioppi koekäytössä. Uutiset, sivu 7. Turun Sanomat 18.1.

Karasma, K. ja Rauramo, S-L. (toim.). 2014. Opetustieteen perustajan juhlakirja. Professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi 11.10.2014. Äidinkielen Opetustieteen Seura, Espoo.

Karasma, Katri (toim.). 2013. Äidinkieli oppiaineena 170 vuotta. Toiminnallinen kielioppi valloittamassa Viroa (s.6-7). Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede sähköisenä 6.11.2013, http://www.aidinkielenopetustieteenseurary.com

Kieltä liikkeellä -materiaali 2021. Vasu todeksi, arki liikkuvaksi -hanke, toteuttajana Espoon varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuri opettajat Irma Ahokkaan johdolla. Sain olla muokkaamassa materiaalin sisältöä. Materiaali on koottu kulttuuri- ja liikuntateemaiseksi kalenteriksi eli jokainen kuukausi on saanut monikulttuurisen leikin sekä kieltä että motoriikkaa harjoittavan harjoituksen.

Koivuviita, Juhani. 2016. Toiminnallisuudesta potkua oppitunnille. Sutina, Suomi toisena kielenä –opettajat ry:n jäsenlehti 1/2016, 24-26.

Pärismaa, S. 2013. Tants ja liikumine aitab iga ainet õpetada. Õpetajate Leht 15.11. (http://opleht.ee/10917-tants-ja-liikumine-aitab-iga-ainet-opetada/)

Ristimäki, Jaana. 2020. Hyppien ruudusta ruutuun – Instruktiivilla elatiivista illatiiviin. Virke 4, 47. (Teoksen Toiminnallinen kielenoppiminen arvio/ esittely, Äidinkielen opettajain liiton lehti)

Ruuska, Helena. 2014. Kieli, koulutus ja yhteiskunta –lehti, toukokuu.

Sarmavuori, K. & Maunu, N. 2011. Toiminnallinen kielioppi lauseopin käsitteiden harjoittelussa –lisäksi kolmen vuoden kokeilun mittaustulokset. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 40, 29-51.

Sarmavuori, Katri. 2009. Kieliopista hauskaa toiminnallisin menetelmin. (Essiivi ja translatiivi –tunnit s. 81-84) Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 38, 43-88.

Tulonen, Hannele. 2010. Oman elämänsä predikaatit. Helsingin Sanomat 5.12. (toimittaja vieraili Nina Maunun 8.luokan toiminnallisella kielioppitunnilla Kilonpuiston koulussa Espoossa)

Turunen, Else. 2022. Oppia leikki kaikki. Opettaja-lehti 16/2022, 23.9.2022, s. 15-17. Verkkojulkaisussa lisäksi käytännön vinkkejä, ks. opettaja.fi : https://www.opettaja.fi/tyossa/oppia-leikki-kaikki/

Verkkokoulutustallenteet tilattavissa osoitteesta nina.maunu@espoo.fi, á 50€. Tallenteiden sisältävät tehtävät tekemällä saa osallistumistodistuksen.

Tallenteiden pääasialliset kohderyhmät ovat perusopetuksen luokanopettajat, suomen opettajat, suomi toisena kielenä opettajat, vieraita kieliä opettavat, erityisopettajat, reaaliaineiden opettajat sekä kaikki opetuksen ja ohjauksen toiminnallistamisesta kiinnostuneet.

Ninan Toiminnallinen tiistai – tallenteiden sisällysluettelot:

1)    Tallenne 1: Lämmittelyt, pelit ja leikit (1h)

Sisällys:

  1. Tutustumisketju
  2. Vertaukset ja metaforat johdattavat lämmittelyjen, pelien ja leikkien merkitykseen 
  3. Lyhyt luentoisku lämmittelyjen merkityksestä
  4. Tehtävä 1: Millaisia lämmittelyjä sinulla on ollut käytössä? 
    Tehtävien purku ja kommentointi
  5. Tehtävä 2: Omat sovellukset Playing beyond CLIL Erasmus+ -hankkeen ideoiden pohjalta
  6. Lämmittelyjä, pelejä ja leikkejä:
    – jana,
    – jäänmurtaja,
    – zip-zap-boing sekä mokaliike,
    – kapteeni käskee,
    – surinasiivet,
    – sanaketjut piirissä
  7. Tehtävä 3: Omat sovellukset näistä
  8. Lähteet

2) Tallenne 2: Liike (50 min)

       Sisällys:

  1. Tutustumislämmittelyharjoitus liikkeellä, robotti, rento asento
  2. Pieni teoriaisku liikkeen merkityksestä ja vaikutuksista teoriakirjallisuuden pohjalta, merkityksellinen liike
  3. Tasapainoliike
  4. Tehtävä 1: Mitä minulla on jo käytössä? Millaisia liikunnallisia tai liikettä sisältäviä harjoituksia olet jo käyttänyt opetuksessasi?
  5. Erilaisia liikkumistapoja kielten tunneilla – Ninan vinkkejä
  6. Tehtävä 2: 
    – pilkkukarate
    – persoonapronominit liikesarjana (ohjeet ja mallit näihin tehden liikkuen)
    – tervapata
    omat sovellukset joistakin näistä tai oma idea
  7. Tehtävä 3: Miten käyttäisit sanalappuja liikkumisen tukena? 
    – Esimerkkinä erilaisia sijamuotoruututoteutuksia. Videoesimerkki.
    – Ruutuajatteluesimerkki: Aikamuotoruudut ja -kävelyt
    – Aikamuodot liikkuen: Aikamuotokättely (tehdään liikkuen)
  8. Lähteille
  9. Yhdysmerkkiliike

3) Tallenne 3: Draama (1h 10 min)

Sisällys:

  1. Tervehdyssanat
  2. Lausekahvila
  3. Lämmittely: kohtaamiset eri tunnetiloissa
  4. Jäänmurtaja – fraasit ja roolit
  5. Draaman työtapoja
  6. Mihin draamamenetelmillä pyritään?
  7. Tehtävä 1: Orientaatio aiheeseen
    1) Mitä, millaista draamaan liittyvää olen jo tehnyt esimerkiksi? Onnistumisia
    2) Mitä haluaisin oppia ja/tai tehdä?
    3) Draamaan liittyvä kysymykseni
  8. Draamasopimus
  9. Improvisaation periaate: hyväksyminen. Lahjan anto
  10. Piirin ja naurun merkitys. Esimerkkiharjoitus: Ammattiketju
  11. Tarinateatteriesimerkki: tarinankaariharjoitus
  12. Prosessidraama: The Flash Mob. Tiimiyttävä tehtävä esimerkkinä Kirjaperheet
  13. Patsaat: Olen puu. Kulkuvälineitä
  14. Pienryhmäpatsas, luova työ
  15. Patsastyöskentelymuotoja
  16. Jähmy tai toimintaohjeimprovisaatio
  17. Esine- tai pöytäteatteri. Kamerakynäpedagogiikka – myös ujoille
  18. Teosvinkki: Tapio Toivanen, Lentoon! (WSOY, 2007) Draamatyötapoja etenkin kirjallisuuden käsittelyyn
  19. Keskustelu opinnäytetyö Lauseenjäsentavaratalosta, jossa mainos- tai uutistekstiä hyödynnetään esityksen pohjana
  20. Kutsun sinut luokseni – kiitos- ja kehupalautepiiri liitettynä kielenoppimiseen
  21. Tehtävä 2:
    1) Mikä/ mitkä harjoituksista lähtevät heti käyttöön ja miten aion niitä toteuttaa?
    2) Kirjaa ylös syntyneet uudet ideat tai vanhat hyvät harjoitukset
  22. Lähteille

4) Tallenne 4: Tarinallisuus ja visualisoiminen (1h 19 min)

Sisällys:

  1. Sanaluokkakaupunki
  2. Piirustelu- tai tarinankerronta kokeen lisäpistetehtävänä
  3. Piirustelun edut oppimisen kannalta
  4. Piirustelun tasot piirustelun merkityksellisyyden ja hyödyllisyyden kannalta: 
    1) Henkilökohtainen taso
    – esimerkkejä tikku-ukkopiirusteluista: sanaluokkakäsitekartta, sijamuotohahmot
    2) ”Kaveritaso”, katsojan taso
    3) ”Me”, yhteisöllinen taso (Mitä me saamme ja hyödymme tästä?)
  5. Piirustelutyötapoja 1-6 
    – esimerkkinä modushahmot
  6. Miten olen käyttänyt piirustelua opetuksessa?
    – Ninan vinkkejä, Maijun idea tunnekoordinaatistosta teoksen pohjalta
    – predikaattitikku-ukko piirros selitettynä
  7. Tehtävä 1: Oma piirustussovellus ja/tai ideointia
    – tehtävän purku; osallistujien esimerkkejä
  8. Tarinallisuus opetuksessa – pohdintaa:
    – tarinallisuuteen liittyvä visioni ja kysymykseni
    – esimerkkejä oppilaiden osallistamisesta 
    – mikä on hyvä opetuksellinen tai opetukseen liittyvä tarina?
    – tarina: yksi tehokkaimmista vaikuttamisen keinoista
    – haluaisin, että oppilaani oppisivat… -> kriittinen lukutaito, satukaava jne.
  9. Tehtävä 2: Esittele itsesi esineen kautta 
  10. Yhteisöllinen tarinankerronta ja sen tavoitteet
  11. Tarinan kaari -kysymykset ja ryhmätyö virikkeineen (mm. tarinanoppa, tarinapurkin esineet)
  12. Tehtävä 3: Millaisen tarinan vien täältä mukanani?
    Sijoita esineesi sen asian tai dian kohdalle, johon se mielestäsi liittyy tai kuuluu. Perustele. Kirjaa ylös omat ideat ja tarinalliset sovellukset opetuksessa.
  13. Lähteille

5) Tallenne 5: Toiminnallinen arviointi (1h 23 min)

Sisällysluettelo:

  1. Alkusanat (Mitä toiminnallinen arviointi voisi olla, miten se näkyy käytännössä ja mitä se tarkoittaa?)
  2. Tehtävä: Valitse esine (itsensä esittelytehtävä, ja esinettä käytetään koulutuksen palautteenantamistehtävässä)
  3. Koulutuksen sisällysluettelo. Arvioinnin tehtävä, osaamis- ja tunnepeukutus, toiminnallisen arvioinnin määrittelyä sekä sen hyödyistä, visio oppijasta oppimismuotoilijana
  4. Tehtävä: Kalenterikuvavalinta: Mitä toiminnallinen arviointi on nyt sinun työssäsi? Osallistujien esimerkkejä
  5. Tehtävä: Ennakkokysymys ja vastaus
  6. Toiminnallisen arvioinnin menetelmiä 
    1. Arvioinnin kriteerit ja tavoitteet selviksi ja ymmärrettäviksi
    a) piirustellen vahvuuksien kautta
    b) näytellen oppimisen kannalta onnistuneita tilanteita opetussuunnitelman kriteerit pohjana
    c) oppilasryhmä tekee arviointikriteerit itse ja palauttaa palautteet: palautteen palautteen palaute
    d) vuorovaikutteisia toiminnallisen arvioinnin menetelmiä:
     
    1. Jana
    2. Pikatreffit
    3. Koordinaatisto
    4. Äänne-, sana-, lause- tai aihekompassi
    5. Arviointikolmiokeskustelu
    6. Oppimispäiväkirja
    7. Pikakelaus

2. Oppilaiden omat (luovat) tuotokset opinnäytteinä

  1. Erasmus +KA-hanke: Playing beyond CLIL (2019-2021) tutkii toiminnallista kielenoppimista ja dynaamista arviointia; arviointirubriikki
  2. Tehtävä: Liikennevalopalaute
    1. Millaisia toiminnallisia menetelmiä käytätte nyt? Miten ne toimivat oppilaan oppimisen ja arvioinnin tukena?
    2. Miten toiminnallisia menetelmiä voi soveltaa ja olette jo soveltaneet arvioinnin välineenä? Kerätkää uusia tai jo käyttämiänne sovellusideoita. Miettikää harjoituksia mahdollisimman konkreettiselta pohjalta ja aloittakaa käytännön työ.
    Miten listaamianne menetelmiä voisi soveltaa omaan opetukseen ja mitä omia ideoita toiminnalliseen arviointiin sinulla on?
    3. Millaisia arviointikäytänteitä voisi lopettaa, jotta uudenlaisille tavoille tulisi tilaa?
  3. Tehtävä: Alkutehtävän esineen vieminen sopivan ja itselle merkittävän tämän koulutuksen dian kohdalle. Mikä kolahti, miksi? Osallistujien esimerkkejä
  4. Osallistujien vastauksia Liikennevalopalautteeseen
  5. Lähteet

SUURET KIITOKSET TALLENTEISIIN OSALLISTUNEILLE IDEOISTANNE JA AJATUSTENNE JAKAMISESTA!

Annika, Heidi, Laura, Liisa, Maiju, Tiina (tallenteet 1, 2, 4)

Eveliina, Katja, Sanna, Veronika (tallenne 3)

Anna-Maija, Eeva, Marika, Samuli, Sini (tallenne 5)