Sari Elfving: Saattaja – tulkintani teoksesta

(Teos, 2023, romaani 300 s.)

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti

Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, enkä ole kirjoittanut yhtäkään blogia, jossa olisin esitellyt kaunokirjallista teosta. Koen, että nyt on sen aika. Suomessa vain hyvin pieni osa julkaistusta kirjallisuudesta saa ansaitsemaansa huomiota. Tämän tekstin tarkoituksena on nostaa ystäväni Sarin hieno teos esille.

Olen lukenut teoksen kolmessa eri muodossa: käsikirjoituksen luonnollisesti hapuilevassa ensi vaiheessa, teoksen ilmestyttyä paperikirjana, (myös e-kirjana), sekä kuunnellut äänikirjana. Kaikilla kerroilla mieleeni on jäänyt kerronnan kauneus, sen intensiteetti, aistillisuus ja tiiviys. Tämä on nuoren ylioppilas-Lainan tarina sodasta selviytymisestä, jos ja kun sodasta voi selviytyä.

Kaikki kolme lukukertaa ovat olleet erilaisia. Muistan, kuinka ensimmäisiä liuskoja lukiessani kiinnostuin Lainan intohimosta perhostutkimukseen ja etenkin Atropoksen, kuoleman perhosen löytämiseen. Ensimmäisestä raakaversiosta poimin myös Lainan seksuaalisen identiteetin kuvauksen, kuinka hän omasta mielestään auttaa sotapoikia kuoleman keskellä ja kuolemaan. Auttaako hän itseään antaessaan vai kadottaako?

Kun olin lukenut paperikirjan, mieleeni jäi, että minun olisi poimittava teoksesta sotapoikien ja ylipäänsä sodan aiheuttamat traumaattiset kokemukset blogiin, jotta kaikki jälleen kerran muistaisivat sodan kauheudet. Kuitenkin, kun kuuntelin romaanin äänikirjana, ajatus ei ollut enää sama. Lainasta oli tullut eläimellinen ihminen, eikä sotateema enää niin korostunutkaan, vaan ihmisen muuttuminen traumaattisissa olosuhteissa.

Elfving lainaakin esipuheessaan G. Ekmania: ”On paljon eläimellistä, joka olisi saatava muuttumaan inhimilliseksi.” Ihminen – eläin -teeman lisäksi teoksessa korostuu ajatus siitä, että meillä on yksi, rajoitettu pikkuelämä. Olemme rajoitettuja ihmisiä, jotka näkevät asiat vain oman pikkuelämänsä kautta. Mielestäni tämä on ajatuksena jopa lohduttava. Ajatus johdattaa meidät kirjallisuuden silmiä avaavaan voimaan! Ja mikä tämän ajatuksen, että meillä on vain yksi pikkuelämä, korostamisena toimisikaan paremmin kuin sota?

Ajatus siitä, että Laina kaivaa omaa hautaansa iskee, kun luen hänen tekstiään pääkalloperhosesta, Atropoksesta. On selvää, että Laina on ”kuoleman rajan lentäjä”, saattaja, kuten Atropos. Laina syntyy uudestaan sodassa Atroposin toukan kautta, sitä tutkimalla. Hän luo itsensä uudelleen, samalla kun sota muuttaa ihmistä.

Laina kirjoittaa: ”On vaikea välttää ajatusta, että oma lajini on taantumassa.” No toki, sota taannuttaa ihmisen. Kuitenkin, elämän kiima tarttuu haavoittuneista ja kuolevista Lainaan.

”Molekyylit pysyvät, mutta minuus, se muuntuu”, Laina kirjoittaa ex-työkaverilleen Oskarille sotatantereelle. Kuoleman tuoja perhonen Atropos on läsnä. ”Minä häviän häviäjien kanssa, kuolen kuolevien kanssa.” Laina-ihminen on empaattinen, eikä voi omalle muuntumiselleen mitään. Se, että sota muuttaa ihmistä, on luonnon laki.

”Tuuli jää.” ”Minä sain sen, mitä tulin hakemaankin, Atropoksen.”

Tulkintani on, että Laina saa muuntumisensa myötä elämäänsä merkityksellisyyden kokemuksen. Hän on antaja, liiallisuuksiin saakka ehkä, mutta kuoriuttaa sodassa itsensä itselleen uudestaan – juuri saadakseen itselleen merkityksellisyyden kokemuksen. Surullisinta minusta on se, että Laina kokee olevansa valveunessa yhä vain, eikä kaipaa oikeaa unta enää ollenkaan. Lainalle se on sodan hinta.

Sanomalehti Kalevan jutun alku pääkallokiitäjästä, ”kuoleman tuoja” atropoksesta (14.7.2007)

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää 19.3.2023

9.luokkalaisten kirjeitä Minna Canthille ja realismin tyylisuunnalle; kirjallisuuskokeen luova bonustehtävä

Arvoisa Minna Canth, lehtinainen, kirjailija, liikenainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja,

Nämä tittelisi eivät tietenkään riitä määrittelemään Sinua, niin kuin eivät tittelit riitä määrittelemään ketään tässä maailmassa. Haluan nyt kuitenkin jakaa kanssasi titteleitäkin tärkeämmän asian ja kertoa, kuinka oppilaani ovat vaikuttuneet töistäsi.

Oma lehmä minulla toki oli ojassa, kun halusin ilahduttaa itseäni ja edes joitakin oppilaita laatimalla Suomen kirjallisuuden historian kokeen viimeiseksi tehtäväksi luovan bonustehtävän, josta minulla opettajana on ollut etuoikeus iloita. Siksi kirjoitan Sinulle, jotta tietäisit, ettet ole unohtunut Suomen kouluissa vielä vuonna 2023. Onhan tämä nyt merkittävää, sillä elit tässä meidän tuntemassamme maailmassa vuosina 1844-1897. Luvat olen toki pyytänyt oppilaiden kirjeiden julkaisemiseen näin julkisesti nimettöminä.

Moni kirjettä kirjoittanut oppilas harmittelee, että kokeen tehtävissä oli jo tarpeeksi – koealue oli nimittäin laaja aina kansanperinteestä modernismiin – eivätkä he ehtineet kuin aloittaa kirjeen. Ikävä kyllä, samasta syystä monella jäi siksi kirje myös kesken. Ehkä tämä onkin kirjeenvaihtomme alku?

Sanottakoon vielä, että useat opiskelijani olivat tehtävästä kuitenkin innoissaan. Sehän mittaa heidän sovelluskykyään. Lisäksi he saavat näyttää tehtävässä luovuuttaan sekä käyttää mielikuvituksen voimaa, omaa eläytymiskykyään. Useinhan tunteet ja oppiminen käyvät käsikädessä, kuten tiedämme.

Pisteytyksen suhteen minä opettajana sanoin ottavani diktaattorin roolin. Saan aina päättää lisäpistemäärästä.

Perustelen tehtävän mielekkyyttä nykyisellä opetussuunnitelmalla, joka korostaa oppilaan monipuolisten näyttöjen ja arviointitapojen merkitystä. Miinusta ei tietystikään kenellekään opiskelijalle lisätehtävästä tule. Kaikki ylimääräinen on vain plussaa, ehkäpä niin.

Sitten itse asiaan, kirjeisiin Sinulle. Pyysin alleviivaamaan erityisesti kohdat, jotka kertovat kirjoittajan tietämyksestä Sinua kohtaan.

Ja sitten kirjeistä eri tyylisuunnille olen seuraavaksi valinnut tähän blogipostaukseen Sinun kunniaksesi kirjeitä realismille.

Kirjeen lopetusvirke on päivän teemaan erittäin sopiva: ”Tasa-arvosta puhuminen on myös todella hieno asia.”

Tässä on vain osa 9. luokkalaisten kirjeistä, mutta toivottavasti Sinä sait näistä käsityksen, mitä halusimme Sinulle sanoa.

Ystävällisin ja kunnioittavin terveisin,

äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Nina Maunu ja 9. luokan oppilaat Kilonpuiston koulusta Espoosta

p.s. Luimme teoksesi Anna Liisa (1895) luokassa ääneen ja joka kerralla vaihdoimme lukijarooleja. Välillä keskeytimme lukemisen keskusteluille. Keskustelujen pohjana oli aina muutama kirjallisuuden termi ja sen kautta teoksesi analyysi eli esimerkiksi juoni, henkilöhahmot, ennakot, takaumat, miljöö jne.

Yhdellä tai kahdella kerralla lukemisen loppupuolella käytimme lukupiirejä, eli oppilasryhmät hajaantuivat ympäri koulua lukemaan näytelmääsi rooleissa. Opettajana näin, kuinka hyödyllistä ja innostavaa ääneen lukeminen rooleissa oli opetuskeskusteluineen.

Lopuksi käytimme 1-2 tuntia siihen, että pienryhmät valmistelivat draamallisen esityksen jostakin teoksesi kohtauksesta. Esittäjät valmistautuivat ensin patsasteatteriin (still-kuviin) ja puhuviin patsaisiin (”kaukosäädin”-efekti) ennen kohtauksen suunnitellun improvisaation esittämistä luokan edessä. Ryhmä heittäytyi ja esitti roolejaan upeasti!

Kiitos Sinulle inspiraatiosta! Etkä ole vanhentunut yhtään!

Toiminnallista kielenoppimista – Terveiset kansainvälisen IDEA-konferenssin työpajastani Movement and improvisation (drama) in language learning ja vähän muistakin pajoista 4.-8.7.2022

Toiminnallinen kielityöpajani englanniksi 7.7.2022 Reykjavikissa, Islannissa

KUVA 1: työpajani aloitusdia

Nina Maunu: Movement and drama in language learning, työpaja 7.7.2022 IDEA-konferenssissa Reykjavikissa Kuva: Sanni Swahn

Blogisarja IDEA-työpajoista 4.-8.7. 2022

Osallistuin kansainvälisessä draama- ja teatterikasvatuksen IDEA-konferenssissa seuraaviin työpajoihin sekä SIG-teemaryhmään, joka tapasi toisensa neljä kertaa:

  1. Chrysoula Georgousopoulou: The Ministry of Silly Grammar
  2. Miriam Stewart: Emboying Grammar: Motion and Emotion in Language Learning
  3. Claire Holland: Experimental Learning as a Model for Drama Teacher Education
  4. Grant Frost: The art of assessment: Using Movement, gesture, and stillness as key components to a drama program
  5. Larry Swartz: SIG-group (Special Interest Group) Teacher training
  6. Nina Maunu: Movement and drama (improvisation) in language learning

Näistä viidestä ensimmäisestä olenkin jo kirjoittanut blogikirjoitukset tarkempine kuvauksineen. Tässä kirjoituksessa aion keskittyä vetämääni omaan työpajaani. Valitsemani työpajat paljastavat erityiset kiinnostuksen kohteeni eli kielenoppimisen draamamenetelmin, toiminnallisen arvioinnin (, joka tarkoittaa minulle myös sitä, että arvioinnissa käytetään draamamenetelmiä hyödyksi) sekä opettajainkoulutuksen, koska olenhan äidinkielen, kirjallisuuden ja ilmaisutaidon opettajan työni ohella myös kouluttajayrittäjä.

Työpajani “Movement and drama (improvisation) in language learning”

Minulla oli ilo vetää työpaja, jonka suomenkielisen nimityksen kuuluisi olla Liike ja improvisaatio kielenoppimisessa. Haluan, että oppilaani saavat mahdollisuuden liikkua tunneilla eri tavoin ja olla luovia tekijöitä tehdessään omia esityksiään oppimastaan pienissä ryhmissä. Syy intooni on, koska olen huomannut, että tällaiset, draaman työtapoja sisältävät oppitunnit innostavat heitä, luovat ryhmähenkeä sekä saavat heidät iloisiksi ja motivoituneiksi oppijoiksi. Kaikki saavat osallistua jollain tavoin mm., koska saavat roolin.

Toiminnallista draamaa toiminnallisilla radoilla

Aloitin työpajani kertomalla ns. pistetyöskentelymenetelmistä eli ”toiminnallisista radoista”, jotka sisältävät pienryhmän tuottamia draamallisia esityksiä oppimastaan liittyen kirjallisuuteen, kielenoppimisen eri osa-alueisiin, kirjoittamiseen ja mediaan. Ennen kun päästän oppilasryhmän esimerkiksi koulun pihalle tai muuhun tilaan harjoittelemaan ja vaikkapa videoimaan muille esitettävää opinnäytettään, olemme yhdessä harjoitelleet ja sopineet draamallisesta tehtävästä.

Esimerkiksi kielioppihahmoja, kuten eri sanaluokkia, tai luetun kirjallisuuden hahmoja voidaan luoda ns. kenkäperiaatteella: millaisilla kengillä substantiivi tai verbi kulkee tai millaiset kengät on Star Warsin erilaisilla hahmoilla ja miten he kävelevät, millaiseksi muodostuu valittu kirjallinen perhe kenkähahmoineen ja henkilöiden välisine suhteineen? Millaisen tarinan hahmot kehittävät yhdessä ja mihin tilaan (pisteeseen, tarinan kaareen)?

Opettaja-lehti 16/2022 (23.9.) teki jutun toiminnallisesta draamasta ja tämän linkin takaa pääset lukemaan lehden verkkojulkaisun aiheesta: https://www.opettaja.fi/tyossa/oppia-leikki-kaikki/ Olen myös kirjoittanut blogikirjoituksen, jossa kerron Toiminnalliset radat -työmenetelmästä ja että miten ne auttavat arvioinnissa: https://ninamaunu.com/toiminnalliset-radat-opinnaytetoina/

Työpajalaisten kokemuksia, miltä Islanti näyttää sanaluokkina

Pääsimme kokeilemaan työpajassa tätä ns. toiminnallista ratatyötapaa NS. KENKÄPERIAATETTA HYÖDYNTÄEN ja aiheeksi valikoitui Islanti. Pienryhmän kaikki jäsenet saivat olla halutessaan saman sanaluokan jäseniä tai sitten valita erilaisia sanaluokkarooleja. Ryhmät muodostettiin ns. kokemusasiantuntijajanalta, jotta ryhmistä tulisi mahdollisimman heterogeeniset. Näin toimin usein myös oppilaiden kanssa.

KUVIA työpajasta: Islanti-kokemukset sanaluokkarooleissa; on tulivuorta, laavapurkausta, iglu… eli verbejä, substantiiveja, adjektiiveja. Toteutustavoista ryhmissä tuli tietysti erilaisia: yksi ryhmä perehtyi verbeihin, yksi teki kaikki substantiivit liikkeellisesti yhtäaikaa, yhdessä ryhmässä oli kaikkia sanaluokan edustajia pikkudraamassa! Juuri toteutustapojen erilaisuus tekee ryhmätöiden katselemisesta mielenkiintoista.

Tulivuoren purkaus!
Laava purkautuu!
Iglu
Vesipisarat
Islannin elementit

Lopulta ryhmä sai valita yhden ryhmän esityksen, jota muu ryhmä sai tulla täydentämään uusilla, kuvaan sopivilla omilla sanoillaan ja patsaillaan. Näin kaikki pääsevät osallistumaan opetussisällön kehittämiseen ja olemaan aktiivisia koko työpajan ajan. Myös katsoja oppii.

Meidän yhteinen Islantimme

Kuvat: Nina Maunu

Draamatyötavat avuksi oppimisen syventämiseen

Draamatyötavoilla voi siis pysäyttää saadut ryhmäkuvat ja syventää niitä niin yksittäisissä kielenoppimiseen liittyvissä harjoituksissa kuin toiminnallisissa tehtävänannoissa oppilaille.

Osallistuin perusteellisesti kanadalaista draamaopetussuunnitelmaa eri asteiden opetuksessa valottavaan Claire Hollandin työpajaan, jonka diat muistuttavat hyvin draamatyötavoista, joita kokeilimme myös hänen työpajassaan. Pääset kurkkaamaan opettajainkouluttajana toimivan Hollandin työpajakuvaukseen blogisarjassani.

Työpajani aiheena oli myös merkityksellinen liike, joka toimi lämmittelynä Islanti sanaluokkina -ryhmätyölle. Useita oppijoita hyödyttää puheen ja liikkeen yhdistäminen, ja ajatusta tukee myös aivotutkimus (Huotilainen, Hansen ym.) Osallistuin myös tähän aiheeseen liittyen irlantilaisen Miriam Stewartin työpajaan kehollisesta kielenoppimisesta, ja myös tämä työpajakuvaus löytyy blogistani.

Tässä työpajaryhmäni tyylinäytteet alistuskonjunktiopilkkukaratesta.

Isku + sana
Lopuksi kiitos ja opetus 🙂

KUVAT: Evi Karydi, Kreikka

Osallistujia oli Islannista, Irlannista, Ranskasta, Kreikasta, Moldovasta, Japanista, Australiasta sekä Kanadasta. Muilla suomalaisilla oli omat pajat samaan aikaan, joten emme päässeet näkemään toistemme pajoja.

Työpajani 7.7.2022 osallistujat

Kiitos kaikille huipputuokiosta, puolen toista tunnin työpajasta, yhdestä suuren unelmani toteutumisesta!

Nina Maunu, FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, kouluttaja, oppikirjailija

p.s. Tämä teksti on julkaistu toimitettuna 19.10.2022 Fidea-lehdessä:

FIDEA = The Finnish Drama/Theatre Education Association

Draamaopettajainkouluttajien tapaamiset kansainvälisessä IDEA-konferenssissa (International Drama/Theatre and Education Association) 5.-7.7.2022

Islannin matkapäiväkirja osa 7

Kuvaus SIG-ryhmän (Special Interest Group) opettajankoulutusteemaisista ”Teacher training” -tapaamisista IDEA-konferenssissa opettajainkouluttaja, kirjailija Larry Swartzin johdolla

Kuten alla olevista tiistain, keskiviikon ja torstain päiväohjelmista (5.-7.7.2022) näkyy, päivät olivat täynnä intensiivisiä kohtaamisia, työpajoja, luentoja, ryhmätapaamisia, teatteriesityksiä ja tiedon jakoa.

Tuesday 5.7.2022

  • 08.00 – 9.30 SIG group meeting   H-201, H-202, H-203, H- 204, H-205, H-206, H-208
  • 09.30 -10.00 Coffee break
  • 10.00- 11.30 Parallell session 1
  • 11.45-12.45   Light lunch
  • 13:00-14:00   Keynote lecture (2 ) – Give Us More Drama Faisal KIWEWA Bratti
  • 14:00-14:30  Coffee breaks
  • 14:30-16:00  Parallel session 2
  • 16.30 -17.30 IDEA 30 years
  • 17:45-19:00 Theatre at Tjarnarbíó

Wednesday 6.7. 2022

  • 08.15 – 08.45  Warm-up room H-101
  • 08.00 -10.00 GCM meeting in  room E – 301
  • 09.30 -10.00 Coffee break
  • 10.00- 11.30 Parallel session 3
  • 11.45-12.45   Light lunch
  • 12.00-12.30 Micro-presentations From Acrosport to Musical Theatre, a STEM education Experience room H-201
  • 13:00-14:00   Keynote lecture (3) «Drama Education in the 21st century – complex education for complex societies? « Kristian Nødtvedt Knudsen  
  • 14:00-14:30  Coffee breaks
  • 14:30-16:00  SIG group meeting   H-201, H-202, H-203, H- 204, H-205, H-206, H-208

Thursday 7.7. 2022

  • 08.15 – 08.45  Warm-up room H-101
  • 08.00 – 9.30 SIG group meeting   H-201, H-202, H-203, H- 204, H-205, H-206, H-208
  • 09.30 – 10.00 Coffee break
  • 10.00 – 11.30 Parallel session 4
  • 11.45-12.45   Light lunch
  • 12:00-12:10 Micro-presentations from Ana Milovanović  – The  Festival of Puppetry in Education room H-201
  • 12.00-12:30 – This 20 minute performance-led video from the Brazilian Amazon records the urgent questions and final proposals that emerged in the recent IDEA three webinar series *Stop Ecocide, Start Good Living!* H- 209
  • 13:00-14:00   Keynote lecture (4) –The Study of Performance is the Study of Life – Past and Present – Terry Gunnell –Bratti
  • 14:00-14:30  Coffee breaks
  • 14:30-16:00  Parallel session 5
  • 16.30-17.15 SIG groups discussions Bratti
  • 17.15 -17.45 Closing ceremony Bratti
  • 17.45-19.00 free time
  • 19.00 – Conference dinner – At the Hilton Nordica hotel 

Valitsin SIG-ryhmäkseni 5.-7.7. (Special Interest Group) opettajainkoulutuksen (Teacher training), jota veti torontolainen opettajainkouluttaja ja monien draamakasvatusteosten tekijä Larry Swartz.

Larry Swartz: Kaksi tutustumisharjoitusesimerkkiä

Saimme Larryltä aimo annoksen tutustumisharjoituksia. Tässä pari esimerkkiä:

  1. Istuimme piirissä, ja tuli nousta ylös, jos vastaus oli omalla kohdalla kyllä.

”Oletko käynyt…(Sydneyssä)/ syntynyt talvella…voittanut jonkin palkinnon jne.”

Puhuimme, miksi harjoitus tehtiin: kysymyksissä oli yhteys Larryn työhön.

2. Esittäytyminen janalla

Tilan puutteen vuoksi teimme kaksi janaa. Janoissa tuli järjestäytyä aakkosten/ etunimen alkukirjaimen, hiusten pituuden, syntymäpäivän, matkan pituuden ja tarkoituksen mukaan. Syntymäpäiväjärjestyksen kohdalla toinen jono reagoi, resonoiko päivämäärä jonkin itselle tärkeän/ merkittävän päivämäärän suhteen, esim. se oli jollakulla toisella oman lapsen syntymäpäivämäärä. Eli jos sanottu päivämäärä täsmäsi jotenkin, sen sai kertoa.

Juttelimme ryhmässä myös Larrylle tärkeistä käsitteistä, miten ne liittyvät draamakasvatukseen ja draamaopettajuuteen. Käsitteet ovat seuraavat, ja niitä voi bongailla Larryn monista draamakasvatusalan teoksista: Community, Communication, Collaboration, Compassion. Larryllä on 40 vuoden kokemus alalta.

Improa sanabingon pohjalta

Viimeisessä SIG:issä 7.7. Larry ohjasi meitä tekemään pienryhmissä improvisaation joko rooleissa, kerrottuna (kertoja/ rooleissa), ääniteatterina tai pantomiimina.

  1. Valmisteltavan improvisaatioesityksen aihe tuli Larryn meille sanomista sanoista, esimerkiksi aarrearkusta, matkalaukusta, huivista; sanoista, jotka piti jokaisen kirjoittaen sijoitella kolme kertaa kolme -bingoruudukkoon A4-paperille.
  2. 4-5 hengen ryhmä katsoi, tuliko bingoa kenellekään ryhmän valitsemasta kolmesta tärkeimmästä sanasta. Jos bingoja tuli useita, ryhmä valitsi yhden bingoista toteutuvaksi improvisaatioesityksessään eli näin saatiin esityksen rakenne: 1. sana = aloitus, 2. sana = keskikohta, 3. sana = lopetus.

Sanabingoimpron sovellusidea lauseenjäseniin

Voisikohan ideaa hyödyntää toiminnallisessa kielenoppimisessa, kun teemme vaikkapa draamaa lauseenjäsenten pohjalta saaduista virkkeistä?

  1. Ensin bingoon tulee kunkin kirjoittaa haluamaansa ruutuun predikaattiverbi, esim. etsiä.
  2. Seuraavaksi sanabingoon tulee sijoittaa subjekti, esim. maahanmuuttaja.
  3. Kolmanneksi objekti, esim. passi.
  4. Bingoon tulee siis kolme kertaa eri mahdollinen subjekti, predikaatti ja objekti taipumattomassa muodossa, esitykseen niitä saa taivuttaa. Voisi olla jännää? Tulisikohan esittäjäryhmillä aivan erilaiset virkkeet, tarinat ja tulkinnat niiden pohjalta? Luultavasti.
Olisi ollut mukava ehtiä vaihtaa opettajain kesken enemmänkin kuulumisia ja tietoja, tuumasimme yhdessä. Keskellä SIG-ryhmäläiset Heidi-Tuulia Eklund ja Sanni Swahn Suomesta

Draamatöiden arviointia kanadalaisen Grant Frostin malliin – neljäs työpajakuvaus IDEA:n (International Drama/Theatre and Education Association) konferenssista 4.-8.7.2022

Islannin matkapäiväkirja osa 6

Grant Frost: The art of assessment: Using Movement, gesture, and stillness as key components to a drama program, 7.7. 2022

Työpajakuvaus

Grant Frostin työpajakuvaus sai silmäni heti syttymään: mitä, arviointia käyttäen liikettä, eleitä ja jopa hiljaisuutta hyväksi? Tekevätkö oppijat kehollista arviointia omasta oppimisestaan? Teoksessa Toiminnallinen kielenoppiminen (Otava, 2020) on luku toiminnallisesta arvioinnista, jossa liike otetaan mukaan arviointiprosessiin. (Esimerkiksi harjoitus Sanat ja liike s. 102). Kun oppilas ylipäänsä tekee liikettä oppimaansa liittyen ja eri tavoin sitä hyödyntäen, opettaja pääsee näkemään oppijan kokemuksen oppimastaan taas yhdellä, erilaisella tavalla. Oppija puolestaan saa kehollisen kokemuksen oppimastaan, joka syventää oppimista sekä jättää jälkeensä pidemmän muistijäljen.

Mutta Grant Frostin lähtökohta onkin hieman eri. Hän katsoo arviointia opettajan näkökulmasta: hänestä on hiukan nurinkurista antaa draamatöistä arvosanoja, joten hän on kehitellyt systeemin, josta oppijatkin tuntuvat innostuneen. Tämän systeemin avulla oppijat unohtavat arvioinnin herkemmin tehdessään keskittymistä vaativaa harjoitusta, eikä draamatyön arvioinnin tiedostaminen häiritse oppijan oppimisen iloa, Grant väittää.

Työpajan liikkeellinen draamaharjoitus ja sen arvioiminen

Tässä työpajassa kokeilimme siis Frostin kehittelemää ajastettua ja arvioitavaa harjoitusta pienryhmissä. Lämmittelyharjoituksena oli äänteellisesti läheisten sanojen heittely/ elehdintä piirissä satunnaisessa järjestyksessä: ball, bull, pull, pool… Tämä oli hauskaa, koska samalla kun sai esimerkiksi sanan ”ball” ja siihen liittyvän pallon heittoa ilmentävän liikkeen, sai ääntämis- ja keskittymisharjoitusta lähettäessään saman liikkeen ja sanan eteenpäin ilman, että kukaan lopulta oikeasti kuuli, äänsitkö varmasti oikein. Minä ainakin yritin ääntää mahdollisimman oikein. Eri sanoja oli aluksi liikkeellä yksi, sitten kaksi, lopuksi kolme, joten ryhmän äänenkäyttö kasvoi ja synnytti ns. roolisuojan.

Lämmittelyjen jälkeen jokaisella pienryhmällä (3-4 henkeä) oli muistaakseni 1 min 30 sekunnin aikaraja tehdä esitys, joka sisälsi juonellisen tarinan keksittyine hahmoineen, jotka käyttivät kolmea sovittua ja etukäteen harjoiteltua liikettä (ojentaminen, pyyhkiminen, pysähtyminen). Meidän ryhmämme valitsi tilanteeksi työpaikan aamu-unisten ja kiireisten ihmisten hissin, joka pysähtyessään kerrosten väliin aiheuttaa kahvimukin kaatumisen (henkilö 1) ja roiskeiden pyyhkimisen (henkilö 2) ojennetulla paperilla (henkilö 3).

Grant Frost väitti, että hän pystyi arvioimaan jokaisen oppilaan harjoitusten ja sen viimeisen esityksen perusteella ja näillä kriteereillä:

KUVISSA Grant Frostin esimerkkiarviointirubriikit, joissa huomioidaan työn aikarajan pitäminen, työn pakolliset miimiset/ äänteelliset tehtävät, läsnäolo/ yleisön huomioiminen, käsikirjoitus, äänenkäyttö, tilan käyttö, henkilöhahmojen uskottavuus, valmistelu/ repliikkien sujuvuus, muistaminen. Pisteytykset ovat 10-2 ja 1-5 välillä.

Arviointiperusteet, Frostin rubriikit, ovat hyvät ja käyttökelpoiset ja harjoitus jännittävä ajassa pysymisen vuoksi, mutta henkilökohtaisesti olen vain onnellinen, ettei minun tarvitse arvioida oppilaita draamassa näin tarkasti. Toisaalta, onhan meillä opetussuunnitelmassa ja Yhtä draamaa -teoksessa (Draamatyö, 2014, 2.p) arviointiasteikot 1-5 kolmeen osa-alueeseen: aktiivisuuteen, draamataitoihin (improvisaatio, liikeilmaisu, teatterihistoriaesitelmä, esitys) ja draamallisen esityksen tekemiseen. Arvostan oppijan tekemää itsearviointia yhtä paljon kuin omaa tekemääni, ja meillä (äidinkielessä ja ilmaisutaidon tunneilla) on myös jatkuva vertaisarvioinnin tuki.

Mihin oppija ja me kaikki tarvitsemme draamaa?

Grant Frost samoin kuin minä arvostamme draamaa yhtenä tehokkaimpana ja usein samalla hauskimpana opetusmenetelmänä. Draamatyön tekeminen voi vaikuttaa niin moneen asiaan, kuten seuraavat kuvat teksteineen kertovat:

Kuvissa Grant Frostin 7.7. työpajassa esittelemiä draamakasvatuksen hyötynäkökulmia siitä, miten oppija ja me yhteiskuntana hyödymme draamakasvatuksesta, mitä oppija parhaimmillaan oppii draaman avulla.

Grant Frost on pitkän linjan opettaja ja opettajavaikuttaja, joka puhuu yleisen koululaitoksen (public education) puolesta. Minulta saa lainaan hänen teoksensa (kuvassa), jos kiinnostaa tutustua myös hänen ajatuksiinsa demokraattisesta koulusta.

Opettaja-lehden 16/2022 juttu toiminnallista draamaa hyödyntävästä pedagogiikastani: Oppia leikki kaikki

Kuvat: Leena Koskela, teksti: Else Turunen, Opettaja-lehti 16/2022, s. 15-17
Kuvassa tyttöjen suunnittelema toiminnallinen lämmittelyharjoitus ”hedelmäsalaatti” teoksen hahmojen omaksumiseen. Millaiset kengät sinä pistät jalkaasi, kun hahmosi on esimerkiksi jättiläinen?

Siinä se nyt sitten on! Kymmenen vuoden odotuksen jälkeen 😉 ! Juttu minusta ja oppilaistani Opettaja-lehdessä (lukijoita lehden ilmoituksen mukaan 200 000) kiitos freelancer-toimittaja Else Turusen, joka työskenteli pari vuotta sitten kolleganani ja editoi kirjoitukseni viidestä toiminnallisesta menetelmätavasta kielenoppimisessa Åbo Akademin Mofi-julkaisuun (Mofi -Stigen: En handbok för mofi-lärare, 2021, s. 67-81). Mofi-teos antaa tukensa äidinkielenomaiselle suomen kielen opetukselle ruotsinkielisissä kouluissa, joten toiminnallista kielenoppimista eri tavoin halutaan myös sinne, ja sain kirjoittaa jutun suomeksi. Tämänkin jutun innoittamana Else halusi tehdä jutun Opettaja-lehteen käyttämästäni toiminnallisesta pedagogiikasta, otti keväällä minuun yhteyttä ja näin kiva juttu tuli!

Jutun pääidea on, miten saada oppilaat lukemaan tai innostumaan äidinkielestä.

Kuva: Leena Koskela Opettaja-lehden 16/2022 sisällysluettelon kuva ja jutun Oppia leikki kaikki esittelyteksti: ”Toiminnallista draamaa hyödyntävä pedagogiikka edistää yhdessä oppimista ja kehittää luovuutta.” Kuvassa jutun alku poikien esityksestä ja avaruusaluksen iskeytymisestä planeetalle mukaillen Star Wars -teosta.

Juttua syventävät linkit:

  • Kun olet lukenut tämän jutun ja kiinnostus aihetta ja menetelmiä (toiminnallisia ratoja, pistetyöskentelyä, roolityöskentelyä jne.) kohtaan herää, voit syventää ymmärrystä ja toivon mukaan inspiroitua kehittelemään ideoita rohkeasti eteenpäin lukemalla aiemman blogikirjoitukseni toiminnallisista radoista: https://ninamaunu.com/toiminnalliset-radat-opinnaytetoina/

Tässä blogikirjoituksessani esittelen paitsi ”ratatyöskentelyä” luovaan kirjoittamiseen, kielenhuoltoon, teosten avaamiseen jne., myös kuinka tällainen draamallinen toiminnallisuus auttaa opettajaa ja oppilasta myös arvioinnissa sen lisäksi, että tällainen toiminnallisuus innostaa ja motivoi oppijaa, lisää yhteishenkeä ja antaa tilaa oppijan omille vahvuuksille ja luovuudelle. Olen valmis kouluttamaan tässäkin aiheessa.

Draamalliset työtavat auttavat teosten tulkinnassa ja avaamisessa, kun oppilaat valmistelevat esityksiään. Tässä opettajainkouluttaja Claire Hollandin työpajasta kertovassa blogissa vihjaan, kuinka seuraavaksi aion ottaa Poetry Jam -tyyppisen kuorolausunnan käyttöön oppilaiden omissa draamallisissa esityksissä yhtenä vaihtoehtona heille; ainakin J.L. Runebergin ja Mika Waltarin runoja taidetaan kuulla 9. luokkalaisten esityksissä pienryhmän kuorolausuntoina.

Tässä myös kuvakaappaukset lehden sivuista:

Kuvat: Leena Koskela Kuvassa poikien dramatisoima kohtaus Aleksi Delikouraksen Nörtti-sarjasta: koetilanne

Draamakasvatuksen opetussisältöjä ja arviointia sekä eläytyvää tekstin purkua rooleissa: kanadalaisen Claire Hollandin työpaja IDEA-konferenssissa 6.7.2022

Islannin matkapäiväkirja osa 5: Claire Holland, Experiential Learning as a Model for Drama Teacher Education

Totta kai valitsin keskiviikon 6.7. työpajaksi yläkoulun äidinkielen, kirjallisuuden sekä draamakasvatuksen eli ilmaisutaidon opettajana Claire Hollandin pajan, sillä Claire kouluttaa Ontariossa mm. opettajaopiskelijoita, joista tulee yläkouluun draamaopettajia. Työpajakuvaus lupaa katsauksia, rakenteita ja malleja draaman työtapoihin ja niiden arviointiin opetussuunnitelmien ja opetusohjelmien lisäksi!

Tulkitsen, että paja on siis ensisijaisesti suunnattu opettajille ja opettajainkouluttajille, jotka käyttävät draamaa opetuksessaan.

Ja kaikki tämä saatiin: Työpajan anti oli tuhti paketti näistä kaikista lupauksista diojen muodossa, mutta myös kokemuksellisesti, kun dramatisoimme yhdessä eläytyen lastenkirjan tarinan käyttäen diostakin löytyvää täydellisen tarkasti kuvattua tuntirakennetta työtapoineen (Story Drama).

Kaiken lisäksi Claire jakoi kaiken informaationsa meille tiiviisti pakatuissa ja linkitetyissä dioissa eli nyt pääsen lukemaan muun muassa myös 1-12 asteiden draamakasvatuksen opetussuunnitelmaa sekä 4-10 ja 11-12 asteiden draamakasvatuksen opetusohjelmaa. Kiinnostuneille (opettajainkouluttajille ym.) tiedoksi: Claire jakaa mielellään tietojaan ja verkostoituu. Yhteystiedot löydät tämän blogin lopusta.

Tunnustan: itse käytän yhä eniten käytännön työssä edelleen selkeäksi ja käytännönläheiseksi kokemaani Saija Laukan ja Jonna Koposen Yhtä draamaa: Oulun kaupungin draamaopetussuunnitelmaa (2014 2. uudistettu painos, Draamatyö: Helsinki) sekä Espoon kaupungin opetussuunnitelmaa, joka pohjaa valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. On mielenkiintoista päästä kurkkaamaan Ontarion alueen opetussuunnitelmaan sekä opetussisältöihin.

Tässä Claire Hollandin pedagogisia periaatteita ja tavoitteita antamassaan draamakasvatuksen opettajainkoulutuksessa.

Yksi hyvä syy osallistua myös Clairen pajaan oli lupaus arvioinnin käsittelemisestä, koska yleisen, oppimista koskevan toiminnallisen arvioinnin kehittäjänä minulle on ollut draaman työtapojen tuntemuksesta apua ja iloa, kun draaman työtavat inspiroivat kokeilemaan uusia arviointimenetelmiä. Tässä Clairen arviointiin liittyviä dioja, jotka esittelevät arvioinnin lähtökohtia:

Kuva 1: Kolme arviointitapaa: itsearviointi, formatiivinen ja summatiivinen – miten käytät draamakasvatuksessa?

Kuva 2: Esimerkiksi ”Story Drama” -työtavan (vertais)arviointikeskustelun aiheita eli aiheita, joihin ryhmä voi kiinnittää huomiota tehdessään ja arvioidessaan työtä(än).

Tällainen vertaisarviointikeskustelu on myös minulla ennen oppilasryhmien luovia tuotoksia: mitä elementtejä onnistuneessa esityksessä on? Ennakoiva keskustelu työn sisällöistä, tavoitteista ja arvioinnista sitouttaa ja motivoi oppilaita työskentelemään. Ks. Arviointi-webinaari Dynamic assessment (in English/ Finnish): https://www.youtube.com/watch?v=w3roQYiKSJ8&t=19s (Erasmus+ Playing Beyond CLIL, Helsingin yliopisto & Espoon kaupunki)

Story Drama -opetusmenetelmänä, käytännön kokeilu työpajassa

Sitten käytäntöön eli tutkimaan Story Draman käyttöä opetusmenetelmänä. Ystävällisesti Claire jakoi koko teoksen (satukirjan The Island) eläytymisprosessinkuvauksen draaman työ- ja arviointitapoineen. Tutkimme oudon, muukalaisen, pahaksi koetun kohtaamista Greder Arminin lastenkirjan The Island kautta.

Aina on hyvä asettaa kielelliset ja toiminnalliset raamit ryhmän toiminnalle heti alkuun:

Ja aina prosessien jälkeen on hyvä keskustella, miltä harjoitus tuntui ja miten sitä voisi soveltaa ja kehittää (ks. arviointidia edellä, kuva 2).

Draaman työtavat auttavat oppijaa kokemaan ja ymmärtämään tekstin syvällisemmin

Seuraavaksi kuva draaman työtavoista, jotka auttavat teoksen syvällisemmässä kokemisessa. Tämä on itselleni ehkä esityksen merkittävin dia, koska draaman työtavat voivat

  1. tukea luetunymmärtämistä ja tekstin tulkinnan taitoja,
  2. saada oppijan kiinnostumaan teoksesta ja sen edustamasta aiheesta, lukemisesta,
  3. lisätä oppijan itsetuntemusta, luovuutta, empatiaa, kansalaisaktiivisuutta ym. Dia on hyvä muistutus siitä, kuinka kirjallisuutta voi käsitellä monipuolisesti draamatyötapojen avulla.
Claire Hollandin vetämässä työpajassa 6.7.2022 käytimme ainakin The Island -teoksen käsittelemisessä ”miehen ääniä piirissä” (jokainen sai sanoa miehenä ääneen ajatuksensa), äänestystä, mitä miehelle pitäisi tehdä, miten häneen pitäisi suhtautua (opettaja roolissa) sekä eläytymistä pienryhmissä miehen rooliin (patsaina) sekä saarelaisten elämään miehen saapuessa saarelle: miten erilaiset saaren ryhmittymät suhtautuvat mieheen (patsaat, ajatusäänet, ryhmäimprovisaatio).

Itselläni on parhaillaan menossa 9. luokilla Suomen kirjallisuuden historia -jaksot. Oppilaat pitävät draamasta, joten kun jokainen pienryhmä tulee dramatisoimaan katkelman tai esityksen valitsemansa kirjailijan teoksesta, annan heille vinkeiksi paitsi näitä draaman työtapoja, kuten puhuvia päitä ja kuumaa tuolia, myös Poetry Jam -tyyppisen kuorolausunnan (Choral Speaking) tekstikatkelman tulkitsemisessa. Claire oli pistänyt diapakettiinsa YouTube-linkkejä toteutuneista kuorolausuntaoppilastöistä. Mitenhän minun seitsemän veljestäni näihin vinkkeihin tulevat suhtautumaan, tai Aino Kallas, Eino Leino, Mika Waltari…Jos vaikka yksi osa esitystä toteutuisikin kuorolausuntana?

Ja mikä parasta, Claire jakoi arviointikriteeristön tekstin kuorolausunnalle (Choral Speaking/Poetry Jameille):

Viisi pistettä esityksestä; arvioitavat kohteet 1) ruumiin ja kasvojen elekieli, ilmeikkyys, 2) äänenkäyttö ja tunne, 3) sujuvuus

Lähdimme työstämään teosta The Island rooleissa ja käytimme monia myös seuraavan dian draaman työtapoja:

Story Drama -toiminnan perimmäisenä ajatuksena on se, että draamaa käytetään aidosti hyödyksi. Kuten tässä The Island -tapauksessa, teemana on ihmisoikeudet, joiden käsittelyn avulla tuetaan oppilasta ihmisoikeuksien puolustamisessa ja näyttelemään sosiaalista muutosta.

Vinkkejä, millaista kuvakirjaa kannattaa lähteä etsimään Story Draman lähtökohdaksi.

Kuten jo sanoin, tarinan elämyksellinen kokeminen auttaa myös monenlaisten lukutaitojen kehittymisessä. Story Drama avaa mm. tarinan rakennetta, kun teksti pilkotaan toiminnan avulla osiin, sekä esimerkiksi auttaa tarkastelemaan henkilöhahmoja kriittisesti, kun heidän toimintoihinsa pääsee eläytymään. Ja kuten kaikki tiedämme, lukutaidot avittavat myös kirjoittamisen taitoja.

Kiitos Claire tiedollisesti ja kokemuksellisesti tuhdista työpajastasi!

Katso myös edelliset työpajakuvaukset IDEA:n kansainvälisessä konferenssissa 2022

kehollisesta kielenoppimisesta https://ninamaunu.com/kehollista-kielenoppimista-irlantilaisittain-idean-konferenssipaivan-5-7-2022-toinen-tyopajakuvaus/

sekä vuorovaikutteisesta, draamallisesta, kielioppia sisältävistä keskusteluharjoituksista https://ninamaunu.com/idean-international-drama-theatre-and-education-association-9-maailman-konferenssi-toiminnallisen-kielenoppimisen-tyopaja-kreikkalaisittain/

Kehollista kielenoppimista irlantilaisittain: IDEA:n konferenssipäivän 5.7.2022 toinen työpajakuvaus

Islannin matkapäiväkirja osa 4: Miriam Stewart, Embodying Grammar: Motion and Emotion in Language Learning

Kansainvälisen draamakasvattajien konferenssin IDEA:n (International Drama/Theatre and Education Association) toiseen iltapäivään mahtui kymmenen yhtäaikaista työpajaa, kuten aamupäivälläkin, sekä sen lisäksi päällekkäisiä luentoesityksiä. Harmittavan moni mielenkiintoinen esitys jäi siis kokematta!

Dublinilaisen Miriam Stewartin työpajan olin kuitenkin ruksannut ykkösvaihtoehdoksi kaikista mielenkiintoisista vaihtoehdoista jo etukäteen. Mikä onni on löytää hengenheimolainen ja päästä kokemaan siipale hänen työtavoistaan ja ajatuksistaan.

Miriam Stewartin työpajan ”Embodying Grammar” kuvaus:

Toisin sanoen pajan tarkoitus on rohkaista osallistujia tutkimaan mitä tahansa kielenoppimisen asiaa kehollisesta näkökulmasta, jakamaan ideoita ja keskustelemaan kokemuksista. Olen aivan samaa mieltä, että melkeinpä mitä tahansa kielenoppimisen aihetta voi lähestyä kehollisesti ja erilaisin tavoin. Yhtäaikaisia työpajoja olivat muun muassa nämä, aivan vain esimerkkinä:

Lähdin nauttimaan pajasta kehollisesti, enkä tehnyt muistiinpanoja. Syy tähän oli osittain myös aiheen läheisyys. Käytän itse paljon opetuksessani ns. liikkuvaa kielenoppimista, jossa tehdään merkityssisältöisiä liikkeitä erilaisiin kielenoppimisen aiheisiin, sanastoon, termeihin, rakenteisiin yksin, pienryhmässä tai koko ryhmän kesken.

Kehollinen oppiminen on osa oppimista, se tukee oppimista monilla oppijoilla. Kokemukseni mukaan kehon käyttäminen oppimisen tukena rentouttaa, lisää luovuutta, parantaa muistamista pidentäen muistijälkiä, lisää yhteisöllisyyden kokemusta, oppimisen iloa, yhteistä naurua ja antaa yksilölle tilaa käsitellä omia kokemuksia ja tunteita, mikä vaikuttaa itsetuntoon ja itsetuntemukseen. Monelle oppijalle se, että pääsee tunnilla liikkumaan, on jo suuri ilo. Teoriatietoa liikkeen merkityksestä oppimiselle olen aiemmin ammentanut mm. Liikkuvan koulun sivuilta ja aivotutkimuksesta, mm. Minna Huotilaiselta, Hansenilta ja Lengel ja Kuczalalta sekä monilta muilta.

Miriam korosti oppijan omaa kokemusta ja oman liikekielen kokemista, sen kokeilua, valitsemista ja keksimistä. Hän tuntee hyvin montessoripedagogiikkaa. Monet harjoituksista tehtiin yhdessä isona ryhmänä, mutta kun kaikilla oli jokin tehtävä, kaikki keskittyivät omaan, eikä siinä tullut katsotuksi, mitä muut tekevät, ennen kuin Miriam kysyi vaihtoehtoisia ratkaisuja vapaaehtoisilta näyttäjiltä. Esimerkiksi miten näyttäisit kehollisesti ”I will…”Jotkut harjoituksista teimme pienemmässä ryhmässä tai parityönä, kuten oheisessa kuvassa.

”Lopputyönä” parityö, jonka idea oli opettaa suunnitellussa improssa kehollisesti toiselle ja sittemmin myös yleisölle oman kielen sanoja ensin elekielellä, ja toinen arvaa omalla kielellä. Islantilainen kielenopettaja kohtaa suomen kielen opettajan Nina Maunun (oik.): mitä hän haluaakaan aamulla kaupasta? Löytyykö sanojen ja liikkeen yhteisymmärrystä? Kuva: Evi Karydi, yksi pajaan osallistuneista kielenopettajista

Itselläni on joskus tarjolla myös liikemalleja, kuten pilkkukaratessa eri alisteisiin konjunktioihin, joita teemme yhdessä piirissä ja suurin osa oppilaista nauttii tästä. Oppilailla on mahdollisuus lähteä kehittelemään liikekieltä aina myös itse. Tätä puolta Miriam siis korosti, oppijan oikeutta valita alusta lähtien itselle sopiva aktiivisuustaso sekä esimerkiksi sanasta syntyvä liikekieli (”must”, ”I will”).

Kuvakaappausesimerkkejä sanojen ymmärtämisestä ja kokemisesta liikkeen avulla Miriamin LinkedIn-sivuilta:

Pidin tästä ajatuksesta hyvin paljon, ja voisin lisätä harjoituksia, jotka lähtevät alusta saakka pienryhmien omista ajatuksista, jopa liikekoreografioista. (Ensi viikolla rinnastuskonjunktiot ja pilkun käyttö niiden kanssa?) Toki tällainen toiminta vaatii ensin yhdessä ryhmänä toteutettuja pieniä harjoituksia ja niiden perusteluja, jotta työtapa tulee tutuksi.

Miriam Stewart on kehollisen kielenoppimisen valmentaja, draamakasvatuksen fasilitaattori ja opettajainkouluttaja Dublinista. Näin hän kertoo LinkedInissä itsestään:

Me työpajaan osallistuneet olimme jälleen hyvin tyytyväisiä kaikkeen kokemaamme! Minulle henkilökohtaisesti on paljon merkitystä sillä, että joku muukin tekee ja ajattelee samantyyppisesti: (kielen) oppiminen on, ainakin välillä, tai ehkäpä suurimmaksi osaksi, koko kehon asia. Kehon voi ottaa hyötykäyttöön: vahvistamaan kielellistä kokemusta ja pidentämään muistijälkiä opitusta.

”We will!” and action! ”We active and passionate teacher trainers will develop action-based and embodied language learning willingly with you!” Language teacher trainers from the left: Nina Maunu (Finland), Evi Karydi (Greece), Miriam Stewart (Ireland) Photo: Evi Karydi, Reykjavik 5.7.2022

Kiitos Miriam ajatuksia herättävästä ja myös omia ajatuksiani tukevasta, monella tapaa virkistävästä työpajasta! Myös Miriam järjestää aiheesta (netti)koulutuksia, kuten minäkin ja Evi.

Miriam Stewart 5.7.2022 Háskoli Island

IDEA:n (International Drama/Theatre and Education Association) 9. maailman konferenssi – Toiminnallisen kielenoppimisen työpaja kreikkalaisittain

Islannin matkapäiväkirja osa 3: Toiminnallisen kielenoppimisen paja kreikkalaisittain – vuorovaikutustaitoja Mr. Bean -hengessä

Työpaja ”The Ministry of Silly Grammar”, Chrysoula [Tania] Georgousopoulou

Valitsin työpajan, koska se liittyi toiminnalliseen kielenoppimiseen draaman avulla.

1. harjoitus: present – simple present – present continuous

I walk – I am walking

Does he/she walk? – I am not walking.

Do I walk? – Am I walking?

Rule: Use exactly the same verb as you are asking.

2. harjoitus: Mr. Bean -video (Monty Python: “Beekeeping”)

Haastattelija (1) – haastateltava (2)

2 sanoo kertoessaan tarinaa jonkin sanan, johon 1 reagoi.

1 lisää koko ajan reagointeja.

Oppilaat tekevät ryhmissä, esimerkiksi

I do – ”sh” sound

I don´t – ”kraak” sound.

Roolit Mary (M) ja Jennie (J) (voisi tehdä siis pienryhmässä, jolloin useampia rooleja):

M: Do you like ice cream?

J: I do. [sh]

M: I don´t. [kraak]

J: You don´t. [kraak]

M: I don´t. [kraak]

J: I do. [sh]

Oppilaat kehittävät idea eteenpäin: tämä keskustelu jatkuu ja kehittyy, kieliopillinen aihe sama, tai aihe vaihdetaan, jolloin keksitään myös uudet äänet.

3. harjoitus: Mr. Bean -video ”Ministry of silly walk”

Sama kuin äskeinen harjoitus, mutta pareittain ja yksi ääni sekä liike per (kieliopillinen asia eli) I do, I don´t.

4. harjoitus: Seuraava idea on peräisin George Saundersilta ja hänen Substackistaan, tarinakerhosta (Story Club Substack).

Voit käyttää ainoastaan 15 sanaa.

dog = 1. sana

dogs = 2. sana

Harjoitus: Oppilaat saavat käyttää ainoastaan 20 sanaa muuntaessaan dialogia, joka sisältää kielioppia.

Oppilaat kirjoittavat tarinaa; valitaan kaksi pojan ja kaksi tytön nimeä, ystävyksiä keskenään.

Tässä esimerkkinä minun ja Hanna Saaren harjoitus, jota väsäsimme työpajassa:

Tom – Harry

Ann – Rose

Luodaan suhteet, roolit, esim. Harry vähän tyhmä, R. on kateellinen Annille, koska T. tykkää Annista enemmän. 20 sanaa vaatii toistoa. Seuraus: syntyy komediallisia tilanteita.

Joku aloittaa dialogin kysymällä. Luodaan 1. tilanne, kysytään oppilailta. Esimerkiksi: A. ja R. ovat huoneessa hihittelemässä (mitä?).

Tom: What are you doing?

1 what, 2 are, 3 you, 4 doing

Ann: Nothing. What are you doing?

Tom: I´m asking you.

5 nothing, 6 I, 7 am, 8 asking

Harry: You are being mean.

9 being, 10 mean

Tom: No, I´m not. I´m just asking.

Rose: Are you asking me?

Harry: No, he is not asking you. But what are you doing? I´m asking you.

11 no, 12 not, 13 just, 14 me, 15 he, 16 is…

Vielä yksi esimerkkisovellus:

this/ that 20 sanan dialogissa joko niin, että jokaisessa lauseessa on this ja that tai ne vuorottelevat niin, että joka toisessa lauseessa on this, joka toisessa that.

Vinkki: The Big bang theory – video sisältää toistoa -> komiikkaa.

Harjoitusmuodon hyödyt:

+ sama sana eri intonaatioilla luo eri merkityksiä

+ intonaatio kehittyy

+ toisto oppimisessa

+ draaman taju kehittyy, kun luodaan hahmot

+ ”Tight frames increase creativity.”

Pidin pajasta todella paljon, kuten muutkin osallistujat. Se oli hauska ja haastava! Pajaan osallistunut Eva Österlind Ruotsista vinkkasi meille netistä löytyvän artikkelin, joka kertoo tutkitusti toiminnallisen kielenoppimisen hyödyistä: OECD Art for Arts´ Sake? (2013)

Kuva: Evi Karydi

Kuvassa vasemmalta intohimoiset toiminnallisen kielenoppimisen kehittäjät: Miriam Stewart (Irlanti), Nina Maunu (Suomi), pajan vetäjä Chrysoula Georgousopoulou (Kreikka), Hanna Saari (Suomi), Eva Österlind (Ruotsi) ja edessä kuvan ottaja Evi Karydi (Kreikka).

Kiitos, thank you ”Tania” Chrysoula Georgousopoulou! Wonderful work!

#ideadrama #ideacongressiceland #ideadrama2022 #drama4lltallandsmall

IDEA:n (International Drama/Theatre and Education Association) ensimmäinen konferenssipäivä 4.7.2022

Islannin matkapäiväkirja osa 2

Monday, 4 July
starting at the University venue School of Education

08.30 – 14.00 Registration
10.00 -12.00    GCM meeting in room E – 301
(13.00-14.30    WAAE online and in room LS 107 in Skipholt) en paikalla
15.00-18.30     Opening ceremony
15 30-16.30      Keynote lecture (1) – Drama and what to do about it? – Rannveig Björk Thorkelsdóttir Tjarnarbíó
16.30 – 18.30   Welcome reception at the conference venue at Tjarnarbíó open to everyone

Rakas matka- ja oppimispäiväkirja,

Löysin navigaattorin avulla melko helposti Reykjavikin kasvatustieteelliseen, jonne oli Fosshotelliltani noin 15 min kävelymatka. Eilisellä sunnuntaikävelyllä keskustan läpi sen laitamille olinkin havainnut, että keskustasta ja hotelleista hiukkasen kauempana sijaitseva Reykjavikin yliopiston päärakennus taisi olla remontissa. Kasvatustieteellinen Háskoli Island oli valittu kenties konferenssipaikaksi juuri näiden seikkojen, etenkin hotellien läheisyyden, vuoksi.

IDEA konferenssi 4.-8.7.2022
Háskoli Island – School of Education

 

Ilmottauduttuani minua jännitti mennä elämäni ensimmäistä kertaa IDEA:n (International Drama/Theatre and Education Association) General Council Meetingiin, kun tajusin, että se Zoomataan myös ympäri maailmaa. Kokoonnuimme pikkuhuoneeseen vieriviereen ja asetuin turvallisuushakuisesti muiden suomalaisten joukkoon.

Minä ensimmäistä kertaa IDEA:n General Council Meetingissä 4.7. 2022  Kuva: Hanna Saari

Tilaisuuden avasi ihana, aina niin valoisa ja pirteän oloinen Ása H. Ragnarsdóttir, joka opettaa Reykjavikin yliopistossa draama- ja teatterikasvatusta ja toimii islantilaisen draama- ja teatterikasvatusyhdistyksen FLÍSSin puheenjohtajana. Pian hän sai seurakseen IDEA:n puheenjohtajan Sanja Krsmanovic Tasicin.

Sanja Krsmanovic Tasic (IDEA pj.) ja Ása Helga Ragnarsdóttir (FLISS Island pj.)

Totta kai konferenssin ensisijaisena tavoitteena on jakaa tietoa draamakasvatuksen hyödyllisyydestä ihmisille monin eri tavoin sekä verkostoitua toimijoiden, tutkijoiden sekä tiedottajien kanssa; pitää yllä draaman ja teatterin merkitystä ja kieltä yhtenä tehokkaimmista hyvinvoinnin, vuorovaikutuksen ja oppimisen keinoista, vahvistaa draama- ja teatterikasvatuksen asemaa kouluissa, työpaikoilla ja erilaisissa yhteisöissä eri ikäisten parissa.

Teimme paikallaolijoiden esittelykierroksen. Enpä olisi etukäteen uskonut, että kokoukseen osallistumisella olisi niin suuri merkitys jatkon kannalta! Tutustuin lähellä istuneiden singaporelaisten Jeffrey Tanin (Theatre Todayn taiteellinen johtaja) sekä Aishwariyah Shanmuganathanin (Singaporen draamakasvattajien yhdistyksen puheenjohtaja, yrittäjä/ kouluttaja) kanssa, kun vaihdoimme ajatuksia kokouksen jälkeen.

Jeffrey Tan, minä Nina Maunu, Aishwariyah ”Asha” Shanmuganathan

Jeffrey tulisi pitämään konferenssissa luennon (presentaation) aiheenaan Food Memories 2 and beyond – a community theatre project with/for seniors. Hän siis työskentelee mm. vanhusten ja erityisen tuen tarvitsijoiden, esimerkiksi koululaisten, kanssa. Hänen huumorintajunsa joutui koetukselle, kun tein hänestä ”isä-patsaan” Ásan käskystä ns. tutustumisleikissä. Jeffrey läpäisi todellakin testin ja näin pääsimme heti samoille aallonpituuksille.

“Asha” on paikalla Singaporen draamakasvattajien puheenjohtajan ominaisuudessa verkostoitumassa ja hankkimassa tietoa draamakasvatuksen kentästä monipuolisesti. Koin hänenkin kanssaan hengenheimolaisuutta, koska molemmat työskentelemme myös yrittäjinä.

Kokoukseen osallistumisen ansiosta tutustuin myös moldovalaiseen Marcela Nistoriin, joka toimii Moldovan parlamentissa edistäen kulttuuriasioita. Tottahan toki myös koulutusasiat kiinnostavat häntä, etenkin draaman asema kouluissa. Koulutukseltaan hän on näyttelijä. Kun lounastimme yhdessä, sain luennon Moldovasta ja ystävän!

Marcela Nistor ja Corina Moldovasta

Kokouksessa takanani istui Evi Karydi, ateenalaisen kielikoulun opettaja. Kuullessani hänen toimenkuvastaan, joka vastaa käsityksiäni toiminnallisesta kielenoppimisesta draamamenetelmien avulla, työnsin totta kai hänen käteensä käyntikorttini ja kuiskasin, että me teemme samaa. Evin kanssa tulisimme jatkossa olemaan samoissa kielenoppimista ja draamaa yhdistävissä pajoissa ja myös ystävystymään! (kuvia myöhemmin!)

Ensimmäinen keynote-luento draaman merkityksestä kasvatuksessa

Päivä päättyi Tjarnarbíossa eli yhdessä Islannin vanhimmista elokuvateattereista ja teattereista, joka on aikoinaan toiminut myös jäätelöbaarina. Ensimmäisen keynote-luennon sai kunnian pitää paikallisen yliopiston tohtori Rannveig B. Thorkelsdóttir, draama- ja teatterikasvatuksen professori. Hänen aiheenaan oli ”Drama and what to do about it?” (ks. lisätietoa Rannveigista blogin lopusta)

Luentonsa aluksi hän valotti saagojen merkitystä Islannin historiassa, sillä saagat kertovat, keitä saarelle tuli aikoinaan asumaan ja miksi, sekä miten saagat ovat muokanneet käsityksiämme Islannista ja sen asukkaista tähän päivään.

Rannveig Björk Thorkelsdóttir: Drama and what to do about it?

 

Huolestuttavalta kuulosti Thorkeldóttirin tutkimustulos ja ajatus, ettei pätevöityneitä draamaopettajia ollut Islannin kouluissa lähellekään tarpeeksi, vaikka draama on kouluissa yksi oppiaine. Oppilailta kysyttäessä draaman merkityksestä oppiaineena vastaus on kuitenkin positiivinen. Oppilaiden mukaan draamatyöskentely on hauskaa ja opettavaista – sama tulos tulee kysyttäessä minunkin oppilailtani Kilonpuiston ilmaisupainotteisessa koulussa Espoossa.

Thorkeldóttirin mukaan
– oppilaat nauttivat roolin luomisesta,
– tarpeiston, valojen, äänien ja pukujen suunnittelusta.
– He arvostavat sitä, että oppivat työskentelemään kaikkien kanssa, vaikkeivat haluaisikaan.
– He oppivat kuuntelemaan muita ja näyttelemään tarinan.
– Draamaopettaja on siis tärkeä kasvattaja heille.

Lopuksi Thorkeldóttir muistutti siitä, että teatteri on ”mitä jos” -maailma. Teatteri voi olla paikka, jossa opitaan. Kun esitystä katsotaan teatteritarinamuodossa keskeytyksettä, oppimista voi tapahtua. (Rannveig Björk Thorkeldóttir & Jóna Gudrún Jónsdóttir, 2022)

Ensimmäinen konferenssipäivä oli niin täynnä antoisia kohtaamisia ja tapahtumia, että hotelli kutsui lepäämään klo 20 koko loppuillaksi.

 <3 <3 <3 

Tässä tietoa Rannveig Björk Thorkeldóttirista englanniksi:

Rannveig Björk Thorkelsdóttir

Rannveig Björk Thorkelsdóttir, (Ph.D), is an associate professor in drama and theatre education at the University of Iceland, School of Education. She is an experienced drama teacher educator. Her main research interests are research on drama and theatre education and artistic approaches to teaching and learning. She has been involved in curriculum development in creativity and introducing drama in compulsory schools and higher education. She is an author of reports, multiple presentations at international conferences, participation in research collaboration projects and author of editor-reviewed articles. She is also an author of many books on drama and she has written and directed plays for children. Rannveig is a former chairman of FLÍSS, The Icelandic Drama and Theatre in Education Association. She is currently part of the ALL – Artist – Led learning https://www.theallproject.net  and “arted” Developing creative learning opportunities for young people across Europe. 

ideadrama #ideacongressiceland #drama4alltallandsmall #ideadrama2022