Koulutustarjonta

Koulutuksia voi tilata pidettäväksi etänä verkossa tai lähikoulutuksina.

Kuvat: Jefunne Gimpel
Tilaisuus: Vipinää vieraisiin kieliin -seminaari
Järjestäjä: Kielirikas Helsinki -hanke, Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

 

 

Ketkä tilaavat koulutuksiani?

Opetushallitus, yliopistot, valtakunnalliset sekä paikalliset kielten opettajien yhdistykset, kaupungit, kunnat, koulut, yritykset sekä yksityishenkilöt toimivat tilaajinani.

Koulutuksieni kohderyhmät

Suomen kielen opettajat, suomi toisena kielenä -opettajat, vieraita kieliä opettavat, erityisopettajat, luokanopettajat, aineenopettajat, kouluttajat

Yleisesti järjestämistäni koulutuksista

  • Harjoituksia käydään läpi toiminnallisesti ja niitä pääsee soveltamaan omaan opetukseen sopiviksi.
  • Harjoituksia voi soveltaa kaikille ikäryhmille ja taitotasoille sopiviksi.
  • Harjoitukset ovat suunniteltu tukemaan äidinkielen tai vieraiden kielten opetusta. Myös matematiikka- ja reaaliainesovellukset ovat mahdollisia. Oppimaan oppiminen monin eri tavoin on keskiössä.
  • Harjoitukset helpottavat opetuksen eriyttämistä sekä oppimisen arviointia.
  • Harjoituksissa pyritään monipuolisuuteen, jotta jokainen osallistuja voisi kokea oppimisen osallisuutta. 

Tyypillinen koulutuskutsu:

Koulutuskutsu Toiminnallista kielen oppimista

Kouluttaja FM, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Nina Maunu

Kohderyhmä

Suomen ja vieraiden kielten opettajat, s2- opettajat, erityisopettajat

Sisältö

Koulutuksen tavoitteena on rohkaista osallistujaa käyttämään ja soveltamaan erilaisia toiminnallisia työtapoja, kuten kinesteettisiä, draamallisia, tarinallisia ja visuaalisia, kielen rakenteiden ja sanaston opettamisessa. Pääasiassa sovellamme kielen rakenteiden opettamiseen erilaisia pelejä ja leikkejä, liikunnallisia ja suullisia harjoituksia. Koulutuksen sisältö muokkautuu myös osallistujien toiveiden mukaisesti niin menetelmien kuin sisältöjenkin suhteen.

Työpajassa osallistuja saa kuulla, kokeilla ja kehittää toimivia menetelmiä kielen opetuksen rikastuttamiseksi. Ohjelmassa käydään läpi esimerkiksi sanaluokkia, sijamuotoja, verbioppia sekä kielenhuoltoa toiminnallisin menetelmin. Keskustelemme harjoitusten käyttöarvosta ja tarpeen mukaan sovellusmahdollisuuksista esimerkiksi eri asteille sekä vieraisiin kieliin.

Koulutuksen sisältö perustuu FM, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Nina Maunun vuosien kokemuksen mukaan perus- ja yläkoulun oppilaiden keskuudessa suosituimpien harjoitusten läpikäymiseen kussakin kieliopin ja kielenhuollon osa-alueessa. Nina Maunu on ollut pääkirjoittaja teoksessa Toiminnallinen kielenoppiminen (Otava, 2020).

tekstiä kotisivultani www.ninamaunu.com:

Toiminnallisista työpajoista

Toiminnalliset menetelmät räätälöidään ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti, joten ne sopivat kaikenikäisille ja kaikentasoisille oppijoille. Toiminnallista kielioppia on sovellettu esi- ja alkuopetuksen, ala- ja yläkoulun sekä toisen asteen äidinkielen ja vieraiden kielten opiskelijoiden sekä opettajien kanssa vuosien ajan ympäri Suomea sekä Virossa.

Nina Maunu on pitänyt myös ulkomaisissa yliopistoissa konferenssiesitelmiä tai työpajoja: Kööpenhamina, Tanska (2010), Hildesheim, Saksa (2011), Humbolt, Berlin, Saksa (2018), Reykjavik, Islanti (2022).

Nina Maunu on osallistunut Erasmus-hankkeeseen Playing beyond CLIL (2019-2021), joka tutki ja kehitti toiminnallista, draamalähtöistä kielenoppimista ja arviointia. Hankkeen e-kirja on löydettävissä netistä myös suomeksi.

 

Sanaluokkakaupungin sanaluokkia etsimässä

 

 

 

 

 

Tarjoan seuraavia koulutuksia (lue alta lisää koulutuksen sisällöistä, tässä otsikot):

 

1. Toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketti (6-3h) suomen kielen ja/tai vieraiden kielten opettajille 

2.  Suomi toisena kielenä -peruspaketti (6-3h)

3. Varhennettu ja/tai kielirikasteinen opetus (6-1h) esikoulun ja alakoulun opettajille

4. Aikuiset kielenoppijat, lukio ja ammatillinen aste (6-1h) (myös esim. vapaan sivistystyön opettajat)

5. Liikkuvaa kielen oppimista ja/ tai toiminnallisia menetelmiä Liikkuvan koulun hengessä (6-3h) (myös kaikkiin oppiaineisiin eli aineenopetukseen)

6. Toiminnallista kielen oppimista – ilmaisutaidollinen, visuaalinen ja tarinallinen painotus (6-1h)
(Ilmaisutaitoharjoitukset painottuvat suullisiin vuorovaikutusharjoituksiin, pantomiimiin, keholliseen ilmaisuun, improvisointiin ja draamallisiin roolinottoharjoituksiin.)

7. Toiminnallista kielen oppimista – visuaalinen ja/tai tarinallinen painotus (6-1h) (kieliopin piirustelua eri tavoin ja tarinallisen kontekstin rakentaminen)

8. Toiminnallinen arviointi – miten osallistaa oppija jatkuvan arvioinnin prosessissa? (6-1h)
(käytännönläheisiä toiminnallisia arviointiharjoituksia alkaen janasta, koordinaatistosta ja arviointikävelystä oppimisen eri tasoilla)

9. Päiväkoulutukset (a´6h) keskittyen yhteen tai kahteen toiminnalliseen menetelmään kerralla (esim. Pelit ja leikit, Liike, Draama, Tarinallisuus- ja visualisoiminen, Toiminnallinen arviointi)

10. Erasmus-pohjaisen hankkeen Playing beyond CLIL opit käyttöön (draamapohjaista, yhteistoiminnallista oppimista kielen oppimisessa)

Ks. hankkeen kotisivut, materiaalit sekä e-kirja suomeksi tai englanniksi https://fi.playingbeyondclil.eu/

https://www.playingbeyondclil.eu/

Show what you know -oppimistapahtumat (SWYKit) perustuvat prosessidraamapohjaisiin työtapoihin. Itse nimitän niitä toiminnallisiksi menetelmiksi, jotka sisältävät oppiainerajat ylittäviä mahdollisuuksia kielenoppimiseen sekä toiminnalliseen arviointiin. Pääosassa on tekemällä oppiminen sekä ryhmässä oppiminen.

11. Toiminnalliset radat

Toiminnalliset radat pistävät oppijat työskentelemään pienryhmissä yhteiseksi hyväksi. Radat aktivoivat oppijat kielen, kirjallisuuden, kirjoittamisen, median ja kulttuurin opinnoissa ja sopivat sekä suomen kielen ja kirjallisuuden että vieraiden kielten opiskeluun erityisen hyvin antaen tilaa oppijoiden omalle luovuudelle.

(Ks. Opettaja-lehden juttu, linkki alla)

12. Opetuksen eriyttäminen toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen

Toiminnalliset menetelmät eheyttävät ja eriyttävät opetusta ja toimivat selkeinä eriyttämisen keinoina. Koulutuksessa käydään läpi monia erilaisia keinoja opetuksen eriyttämiseen erilaisissa fyysisissä ja psyykkisissä oppimisympäristöissä.

13. Kielitietoisuus ja motivointi erityisesti luku- ja kirjoitustaidoissa

Millaiset toiminnalliset menetelmät tukevat luku- ja kirjoitustaitoja etenkin yläkoulussa? Olen perehtynyt mm. Opetushallituksen LuKi-koulutusmateriaaleihin, joiden kehittämisestä ja toiminnallisesta käyttöönottamisesta käytännön opetustyössä olen kiinnostunut.

14. Monikielisen lapsen, nuoren ja/tai aikuisen tukeminen kielenoppimisessa: käsitteiden toiminnallinen opettaminen

Olen suunnitellut koulutuskokonaisuuden käsitteiden opettamiseen. Koulutuksessa käydään läpi erilaisia toiminnallisia menetelmiä, jotka tukevat monikielisen lapsen, nuoren tai aikuisen kielenoppijan sanaston ja käsitteiden oppimista monin eri tavoin.

LUE LISÄÄ KOULUTUSTEN SISÄLLÖISTÄ ALTA!

RÄÄTÄLÖIDÄÄN SINULLE/ TEILLE SOPIVA KOULUTUS!

VERKKOKOULUTUSVAIHTOEHTOJA:

  1. Tilaa yksittäisiä verkkokoulutustallenteita tai koko viiden koulutustallenteen sarja. Pelkät tallenteet saat edullisesti. (Yksittäinen video 50€, viiden tunnin verkkokoulutussarja 150€ sis. alvin, ks. tämän sivuston alas HINNASTO)
  2. Suorita verkkokoulutus itsenäisesti omaan tahtiisi puolen vuoden aikana. Verkkokoulutus pohjautuu verkkotallenteisiin, diasarjoihin sekä yhteiseen kirjoitusalustaan, materiaalipankkiin. Tällöin saat ohjaajan sekä muiden osallistujien tuen opiskelullesi, monipuolisemman sekä päivitetyn materiaalipankin ja varmistat, että tehtävät/ tehtäviä, sinun sovelluksiasi tehtävistä, tulee käyttöösi. 250€ +alv.
  3. Tilaa koulullesi, kunnallesi, yhdistyksellesi tai opettajaryhmällesi verkkokoulutus tai lähikoulutus. Hinnat neuvoteltavissa! Ota yhteyttä!

Lisätietoa vaihtoehdoista :

1. Verkkokoulutustallenteet tilattavissa osoitteesta nina.maunu@opetus.espoo.fi

Tallenne 1: Lämmittelyt, pelit ja leikit (1h)

Tallenne 2: Liike (50 min)

Tallenne 3: Draama (suullinen vuorovaikutus- ja improvisaatio) (1h)

Tallenne 4: Tarinallisuus ja visualisoiminen (1h 19 min)

Tallenne 5: Toiminnallinen arviointi (1h 23 min)

HINNAT:

Ks. vielä tarkempi hinnoittelu tämän sivuston lopusta HINNASTO-otsikon alta.

Tallenteet 1-5 á 50€ =250€ sis. alvin
(ks. alas sisällysluettelot)

OPISKELIJALLE HINNAT PUOLEEN HINTAAN: Tallenteet 1-5 á 25€ (= 125€)+ alv. 24% = yhteensä 155€

Jos tilaat kaikki 5 tallennetta, saat ne sisältäen ALVIn eli yhteensä 125€

Tallenteiden sisältävät tehtävät tekemällä saa osallistumistodistuksen.

Tallenteiden pääasialliset kohderyhmät ovat perusopetuksen luokanopettajat, suomen opettajat, suomi toisena kielenä opettajat, vieraita kieliä opettavat, erityisopettajat, reaaliaineiden opettajat sekä kaikki opetuksen ja ohjauksen toiminnallistamisesta kiinnostuneet.

Esimerkki kevään 2021 verkkotallennekoulutuksen suorittaneiden todistuksesta.

Ninan Toiminnallinen tiistai – tallenteiden sisällysluettelot:

1)    Tallenne 1: Lämmittelyt, pelit ja leikit (1h)

Sisällys:

  1. Tutustumisketju
  2. Vertaukset ja metaforat johdattavat lämmittelyjen, pelien ja leikkien merkitykseen 
  3. Lyhyt luentoisku lämmittelyjen merkityksestä
  4. Tehtävä 1: Millaisia lämmittelyjä sinulla on ollut käytössä? 
    Tehtävien purku ja kommentointi
  5. Tehtävä 2: Omat sovellukset Playing beyond CLIL Erasmus+ -hankkeen ideoiden pohjalta
  6. Lämmittelyjä, pelejä ja leikkejä:
    – jana,
    – jäänmurtaja,
    – zip-zap-boing sekä mokaliike,
    – kapteeni käskee,
    – surinasiivet,
    – sanaketjut piirissä
  7. Tehtävä 3: Omat sovellukset näistä
  8. Lähteet

2) Tallenne 2: Liike (50 min)

       Sisällys:

  1. Tutustumislämmittelyharjoitus liikkeellä, robotti, rento asento
  2. Pieni teoriaisku liikkeen merkityksestä ja vaikutuksista teoriakirjallisuuden pohjalta, merkityksellinen liike
  3. Tasapainoliike
  4. Tehtävä 1: Mitä minulla on jo käytössä? Millaisia liikunnallisia tai liikettä sisältäviä harjoituksia olet jo käyttänyt opetuksessasi?
  5. Erilaisia liikkumistapoja kielten tunneilla – Ninan vinkkejä
  6. Tehtävä 2
    – pilkkukarate
    – persoonapronominit liikesarjana (ohjeet ja mallit näihin tehden liikkuen)
    – tervapata
    omat sovellukset joistakin näistä tai oma idea
  7. Tehtävä 3: Miten käyttäisit sanalappuja liikkumisen tukena? 
    – Esimerkkinä erilaisia sijamuotoruututoteutuksia. Videoesimerkki.
    – Ruutuajatteluesimerkki: Aikamuotoruudut ja -kävelyt
    – Aikamuodot liikkuen: Aikamuotokättely (tehdään liikkuen)
  8. Lähteille
  9. Yhdysmerkkiliike

3) Tallenne 3: Draama (suullinen vuorovaikutus- ja improvisaatio) (1h)

Sisällys:

  1. Tervehdyssanat
  2. Lausekahvila
  3. Lämmittely: kohtaamiset eri tunnetiloissa
  4. Jäänmurtaja – fraasit ja roolit
  5. Draaman työtapoja
  6. Mihin draamamenetelmillä pyritään?
  7. Tehtävä 1: Orientaatio aiheeseen
    1) Mitä, millaista draamaan liittyvää olen jo tehnyt esimerkiksi? Onnistumisia
    2) Mitä haluaisin oppia ja/tai tehdä?
    3) Draamaan liittyvä kysymykseni
  8. Draamasopimus
  9. Improvisaation periaate: hyväksyminen. Lahjan anto
  10. Piirin ja naurun merkitys. Esimerkkiharjoitus: Ammattiketju
  11. Tarinateatteriesimerkki: tarinankaariharjoitus
  12. Prosessidraama: The Flash Mob. Tiimiyttävä tehtävä esimerkkinä Kirjaperheet
  13. Patsaat: Olen puu. Kulkuvälineitä
  14. Pienryhmäpatsas, luova työ
  15. Patsastyöskentelymuotoja
  16. Jähmy tai toimintaohjeimprovisaatio
  17. Esine- tai pöytäteatteri. Kamerakynäpedagogiikka – myös ujoille
  18. Teosvinkki: Tapio Toivanen, Lentoon! (WSOY, 2007) Draamatyötapoja etenkin kirjallisuuden käsittelyyn
  19. Keskustelu opinnäytetyön Lauseenjäsentavaratalon pohjalta, jossa käytetään mainos- tai uutistekstiä esityksen apuna
  20. Kutsun sinut luokseni – kiitos- ja kehupalautepiiri liitettynä kielenoppimiseen
  21. Tehtävä 2:
    1) Mikä/ mitkä harjoituksista lähtevät heti käyttöön ja miten aion niitä toteuttaa?
    2) Kirjaa ylös syntyneet uudet ideat tai vanhat hyvät harjoitukset
  22. Lähteille

4) Tallenne 4: Tarinallisuus ja visualisoiminen (1h 19 min)

Sisällys:

  1. Sanaluokkakaupunki
  2. Piirustelu- tai tarinankerronta kokeen lisäpistetehtävänä
  3. Piirustelun edut oppimisen kannalta
  4. Piirustelun tasot piirustelun merkityksellisyyden ja hyödyllisyyden kannalta: 
    1) Henkilökohtainen taso
    – esimerkkejä tikku-ukkopiirusteluista: sanaluokkakäsitekartta, sijamuotohahmot
    2) ”Kaveritaso”, katsojan taso
    3) ”Me”, yhteisöllinen taso (Mitä me saamme ja hyödymme tästä?)
  5. Piirustelutyötapoja 1-6 
    – esimerkkinä modushahmot
  6. Miten olen käyttänyt piirustelua opetuksessa?
    – Ninan vinkkejä, Maijun idea tunnekoordinaatistosta teoksen pohjalta
    – predikaattitikku-ukko piirros selitettynä
  7. Tehtävä 1: Oma piirustussovellus ja/tai ideointia
    – tehtävän purku; osallistujien esimerkkejä
  8. Tarinallisuus opetuksessa – pohdintaa:
    – tarinallisuuteen liittyvä visioni ja kysymykseni
    – esimerkkejä oppilaiden osallistamisesta 
    – mikä on hyvä opetuksellinen tai opetukseen liittyvä tarina?
    – tarina: yksi tehokkaimmista vaikuttamisen keinoista
    – haluaisin, että oppilaani oppisivat… -> kriittinen lukutaito, satukaava jne.
  9. Tehtävä 2: Esittele itsesi esineen kautta 
  10. Yhteisöllinen tarinankerronta ja sen tavoitteet
  11. Tarinan kaari -kysymykset ja ryhmätyö virikkeineen (mm. tarinanoppa, tarinapurkin esineet)
  12. Tehtävä 3: Millaisen tarinan vien täältä mukanani?
    Sijoita esineesi sen asian tai dian kohdalle, johon se mielestäsi liittyy tai kuuluu. Perustele. Kirjaa ylös omat ideat ja tarinalliset sovellukset opetuksessa.
  13. Lähteille

5) Tallenne 5: Toiminnallinen arviointi (1h 23 min)

Sisällysluettelo:

  1. Alkusanat (Mitä toiminnallinen arviointi voisi olla, miten se näkyy käytännössä ja mitä se tarkoittaa?)
  2. Tehtävä: Valitse esine (itsensä esittelytehtävä, ja esinettä käytetään koulutuksen palautteenantamistehtävässä)
  3. Koulutuksen sisällysluettelo. Arvioinnin tehtävä, osaamis- ja tunnepeukutus, toiminnallisen arvioinnin määrittelyä sekä sen hyödyistä, visio oppijasta oppimismuotoilijana
  4. Tehtävä: Kalenterikuvavalinta: Mitä toiminnallinen arviointi on nyt sinun työssäsi? Osallistujien esimerkkejä
  5. Tehtävä: Ennakkokysymys ja vastaus
  6. Toiminnallisen arvioinnin menetelmiä 
    1. Arvioinnin kriteerit ja tavoitteet selviksi ja ymmärrettäviksi
    a) piirustellen vahvuuksien kautta
    b) näytellen oppimisen kannalta onnistuneita tilanteita opetussuunnitelman kriteerit pohjana
    c) oppilasryhmä tekee arviointikriteerit itse ja palauttaa palautteet: palautteen palautteen palaute
    d) vuorovaikutteisia toiminnallisen arvioinnin menetelmiä:
     
    1. Jana
    2. Pikatreffit
    3. Koordinaatisto
    4. Äänne-, sana-, lause- tai aihekompassi
    5. Arviointikolmiokeskustelu
    6. Oppimispäiväkirja
    7. Pikakelaus

2. Oppilaiden omat (luovat) tuotokset opinnäytteinä

  1. Erasmus +KA-hanke: Playing beyond CLIL (2019-2021) tutkii toiminnallista kielenoppimista ja dynaamista arviointia; arviointirubriikki
  2. Tehtävä: Liikennevalopalaute
    1. Millaisia toiminnallisia menetelmiä käytätte nyt? Miten ne toimivat oppilaan oppimisen ja arvioinnin tukena?
    2. Miten toiminnallisia menetelmiä voi soveltaa ja olette jo soveltaneet arvioinnin välineenä? Kerätkää uusia tai jo käyttämiänne sovellusideoita. Miettikää harjoituksia mahdollisimman konkreettiselta pohjalta ja aloittakaa käytännön työ.
    Miten listaamianne menetelmiä voisi soveltaa omaan opetukseen ja mitä omia ideoita toiminnalliseen arviointiin sinulla on?
    3. Millaisia arviointikäytänteitä voisi lopettaa, jotta uudenlaisille tavoille tulisi tilaa?
  3. Tehtävä: Alkutehtävän esineen vieminen sopivan ja itselle merkittävän tämän koulutuksen dian kohdalle. Mikä kolahti, miksi? Osallistujien esimerkkejä
  4. Osallistujien vastauksia Liikennevalopalautteeseen
  5. Lähteet

SUURET KIITOKSET TALLENTEISIIN OSALLISTUNEILLE IDEOISTANNE JA AJATUSTENNE JAKAMISESTA!

Heidi, Maiju, Liisa, Annika, Laura, Tiina (tallenteet 1, 2,4)

Veronika, Sanna, Eveliina, Katja (tallenne 3)

Veronika, Anna-Maija, Sini, Eeva, Marika, Samuli (tallenne 5)

2. Itsenäisesti opiskeltava verkkokoulutussarja sisältää:

– kaikki viisi tallennetta toiminnallisista lähestymistavoista

– kaikkiin viiteen toiminnalliseen lähestymistapaan tehdyt diasarjat, joita voin täydennellä matkan varrella

– yhteiskirjoittamisalusta osallistujille, ts. materiaalipankki (huom. sinulla säilyvät tekijän oikeudet; muiden ideoista saa omia ideoita; omat ideat jalostuvat jakamalla niitä muiden kanssa ja tällöin ne päätyvät sekä jäävät helpommin käyttöön sekä tulevat tehdyiksi; myös minä voin lisätä tänne materiaalia)

-tehtävät tekemällä edes suurin piirtein saat osallistumistodistuksen

Verkkokoulutustallenteet näkyvät sinulla vuoden riippumatta siitä, milloin aloitat. Diasarja säilyy sinulla, samoin materiaalipankki.

3. Tilaa koulullesi, kunnallesi, kaupungillesi, ryhmällesi, yhdistyksellesi teidän ensisijaisia tarpeitanne vastaava verkkokoulutus(sarja)! Kysy tarjousta!

Sijamuodot oppii helposti ja hauskasti sijamuotolorulattialappujen avulla. Ideaa voi soveltaa monella tavalla erilaisiin oppilasryhmätöihin ja kielenoppimisen osa-alueisiin.

KOULUTUSTARJONNAN SISÄLTÖJÄ TARKEMMIN

1. Toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketti (6h tai 3h)

Peruspaketti sisältää vuosien varrella suosituimmat peruskoulun eri asteilla testatut ja sovelletut toiminnallisen kieliopin ja kielenhuollon harjoitukset.

Suosituimpia harjoituksia tehdään esimerkiksi seuraaviin kielen rakenteisiin: sanaluokat, sijamuodot, lauseenjäsenet, verbioppi, aikamuodot, modukset, lauseenvastikkeet

Kielenhuolto: isot ja pienet alkukirjaimet, yhdyssanat, sanaliitot, lauselajit, sivulauseet, välimerkit, pilkutus

Suosituimpiin harjoituksiin ovat kuuluneet ainakin seuraavat harjoitukset:

Salaatti, Tervapata, Surinasiivet, Olen puu, Sijamuototanssi (tai -liikekoreografiat), Hernepussiheittorinki (esimerkiksi Objektikutsut), Lauseenjäsenet-pantomiimi ja –laput (pienryhmät), Aikamuotokättely, Aikamuoto- tai modusapila (kävely + keskustelu), Imperatiivikävely, Kutsun sinut luokseni –kiitos- ja kehurinki (aikamuodot), Alkukirjainjonot, Yhdyssana vai sanaliitto (parityöskentely), Pilkkukarate, Sivulauselajit lapuilla, Lausekahvila

Lisäksi esimerkiksi Sanaluokkakaupungin piirustelu, Sanojen johtaminen ja tunnetartunta, Sijamuotohyppyruudukko, oppilaiden omat pantomiimit ja esitykset, kun he ovat yhdistelleet erilaisia harjoituksia ja keksineet omia liikkeitä, esitysversioita, räppejä, lauluja tai liikkeen ja musiikin yhdistelmiä, piirusteluja kielioppitermeistä jne.

Harjoitukset tähtäävät oppijan kielitiedon lisääntymiseen, kielen rakenteista kiinnostumiseen, oppimismotivaation ja ilon kasvattamiseen, yhteisöllisyyteen ja yhdessä oppimiseen. Ne tähtäävät myös oppijan oman kokemusmaailman mukaan ottamiseen opetukseen, mielikuvituksen sallimiseen, luovuuden ruokkimiseen, omaan ilmaisuun rohkaisemiseen, kokonaisvaltaiseen, eri aisteja hyödyntävään oppimiseen sekä käytännön kielitaidon ja kielitietoisuuden vahvistamiseen.

Harjoituksia voi käyttää lämmittelyinä, aiheen syventämisessä tai kertaamisessa. Niitä kannattaa teettää monipuolisesti, jotta oppijat saavat sytykkeitä ja malleja omien ideoittensa toteuttamiseen ja jalostamiseen. Harjoituksia kannattaa ehdottomasti jatkaa ja syventää kielentämismenetelmin eli että oppija oppii sanallistamaan oppimaansa, ts. ajattelee ääneen ja oppii opettamaan asian muille.
Kokonaisvaltainen oppiminen tarkoittaa useimmille hauskempaa ja yhteisöllisempää oppimista. Ujot tai varautuneet voivat tarkkailla tilannetta ja oppia muita katsomalla. Pääasia on opetusmenetelmien monipuolisuus ja vaihtelevuus.

Harjoituksien tehoa kannattaa kokeilla niitä tekstitaitoihin liittämällä: osaako oppija yhdistää oppimansa erilaisiin tekstilajeihin ja osaako oppija tuottaa itse erilaisia tekstilajeja. Visualisoinnit eli esimerkiksi käsitekartan tekemiset ja muut piirustelut, jotka osoittavat sisällöllisten merkitysten lisäksi asioiden välisiä suhteita ovat suotavia opetusmenetelmiä, kuten myös opetuksen tarinallistaminen.

Liike ilmaisemassa henkilökohtaisen mielipiteen

2.  Suomi toisena kielenä -peruspaketti (6-3h)

Harjoitukset tähtäävät käytännöllisen ja suullisen kielitaidon vahvistamiseen. Aiheena ovat esimerkiksi sanojen johtaminen ja sanavaraston kasvattaminen, luettujen tekstien käsittely, erilaiset vuorovaikutustilanteet ja fraasit, verbityypit, astevaihtelu, äänteiden kesto, sanajärjestys, sijataivutus sekä iloinen mokaaminen.

3. Varhennettu ja/tai kielirikasteinen opetus (6-1h)

Miksi tilata minut varhennetun kielen oppimisen pajan kouluttajaksi?

Kokemus

Olen kokenut toiminnallisen kielen oppimisen kouluttaja, kokemusta noin 10 v., josta viimeiset viisi vuotta aktiivisesti. Olen testannut ja kehitän edelleen omien oppilaitteni kanssa erilaisia toiminnallisia menetelmiä kaikkiin kielen rakenteisiin ja sanaston oppimiseen. Olen havainnut, että samat harjoitukset käyvät sovellettuina eri ikä- ja tasoryhmille.

Varhennetun koulutuksia olen pitänyt vuosien 2018-2019 aikana yhteensä lähes 20 kappaletta Helsingin yliopiston HY+:lle, Helsingin, Turun, Raahen, Naantalin kaupungeille, Itä-Suomen yliopistolle Mikkelissä, Iisalmessa ja Varkaudessa, Maskun sekä Asikkalan kunnissa.

Koulutuksen ilmapiiristä ja sisällöstä

Koulutuksessani olleet kehuvat minua hyväksi ilmapiirin luojaksi eli koulutuksessa on rento, avoin, hyvä oppimisilmapiiri, jossa kukin uskaltaa olla oma itsensä ja jakaa ajatuksia.

Teettämäni harjoitukset ovat yleensä matalan kynnyksen harjoitteita, jotka eivät vaadi juurikaan rekvisiittaa tai etukäteissuunnittelua, koska ovat lähinnä pelejä tai leikkejä. Harjoitukseni perustuvat vuorovaikutukseen ja suullisen kielitaidon kehittämiseen.

Harjoitukseni perustuvat monipuolisuuteen eli niissä hyödynnetään esimerkiksi pelejä, leikkejä, liikettä, draamaa, visualisointia eli piirustelua, tarinallisuutta sekä toiminnallista arviointia.

Varhennetun ja/tai kielirikasteisen opetuksen opettajalle ne tuovat kokemukseni mukaan helppoja heti käyttöön -työkaluja, joita hän voi muovata ja kehittää itselleen ja ryhmälleen sopiviksi. Toisin sanoen opettaja on koulutuksen jälkeen varmempi ja kenties vielä iloisempi toiminnallinen opettaja.

4. Aikuiset kielenoppijat, lukio ja ammatillinen aste (6-1h)

Minulla on hyvät kokemukset muutamista aikuisille kielenoppijoille (opettajien kohderyhmänä esimerkiksi maahanmuuttajat tai vieraita kieliä opiskelevat aikuiset) suunnatuista koulutuksista. Tilaajinani ovat olleet tällöin mm. vapaan sivistystyön opettajat ja kouluttajat sekä suomi toisena kielenä opettajat.

Samoin minulla on muutama erittäin hyvä kokemus lukio-opettajille suunnatuista koulutuksista, joiden keskiössä ovat olleet liikkuvan koulun hengen mukaiset, eri oppiaineisiin menevät ja/tai niitä yhdistävät harjoitukset ja/tai fasilitoinnista tutut pienryhmien aktivointiin, ideointiin, oppimissisältöjen suunnitteluun, niiden tutkimiseen ja sisäistämiseen sekä oppimisen arviointiin ja tavoitteiden asetteluun tähtäävät toiminnalliset harjoitukset.

Kuvat: Jefunne Gimpel
Tilaisuus: Vipinää vieraisiin kieliin -seminaari
Järjestäjä: Kielirikas Helsinki -hanke, Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

5. Liikkuvaa kielen oppimista ja/ tai toiminnallisia menetelmiä Liikkuvan koulun hengessä (6-1h)

Muuten työpajan sisältö koostuu samoista asioista kuin toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketissa (ks. 1. Toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketti 6h tai lyhyt kurssi 3h), mutta työpaja sisältää liikunnallisen painotuksen.

Työpajassa teetettävät harjoitukset on valittu niiden suosituimmuuden sekä liikettä ja liikkumista mahdollistavan sisällön vuoksi. Harjoitukset sisältävät esimerkiksi juoksua, hyppyä, heittoa, kyykkyjä, erilaisia liikelaatuja, urheilulajien sisältämiä liikkeitä tai vain aiheeseen reagointia esimerkiksi seisomalla, askeleen ottamalla ja päätä kääntämällä.

Liikettä käytetään oppimisen tukena eli tekemään oppimisen aihetta ymmärrettävämmäksi ja näkyvämmäksi. Liike sisältää siis merkityksiä, jotka tukevat opittavaa sisältöä ja tekevät siitä ymmärrettävämmän. Opettaja voi aluksi näyttää malleja ja oppija saa sen jälkeen luoda liikkeitä itse tai pienissä ryhmissä. Liikettä sisältyy myös useimpiin peleihin, leikkeihin ja pantomiimeihin, joita oppilaat pääsevät myös itse kehittämään. Oppiessaan pelien ja leikkien avulla oppijalle tulee hyvin usein tunne, että hän oppii asian huomaamatta.

Liikkeen mukaan ottaminen opiskeluun yleensä rentouttaa oppijaa ja oppimisesta tulee hauskempaa sekä yhteisöllisempää. Kukin opiskelija tekee liikkeet oman kuntonsa ja tahtonsa mukaan, ketään ei pakoteta osallistumaan tai esiintymään. Sen vuoksi mahdollisia liikesarjoja voi useimmiten tehdä suuresti tai pienesti tai huomaamattomasti, koska kaikki keskittyvät omiin liikkeisiinsä tai tekevät yhtäaikaa yksilö-, pari- tai ryhmätyötä.

Liikkeen mukaan ottamisesta osaksi opetusta hyötyvät kaikki, myös lukioikäiset ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat aikuisopiskelijat.

LIIKKUVA KOULU -PAKETTIEHDOTUS: LUENTO JA TYÖPAJA

Liikkuva koulu/ Nina Maunu

 Yleistä:

  • Miksi kannattaa liikkua myös oppitunneilla?
  • Erilaisia liikkumisen tapoja
  • Oppilaat mukaan suunnitteluun

I Vähäistä liikettä kaikille oppitunneille

  1. Liike ja merkitys
  • oikein/ väärin –tyyppiset …
  • jumpataan… 
  • liikesarjat…
  1. Liikettä vuorovaikutuksessa ja/tai asiaan virittelyssä
  • kirjakävelyt… 
  • ”coctail-kutsut”…
  • ”Minuuden markkinat” …
  1. Liike ja tunne; liike sidottuna tunteisiin
  • käveleminen neliössä ryhmänä….
  • väittely rooleissa seisten… 
  1. Liike ja paikka; liike sidottuna ympäristöön ja paikkoihin
  • ulos oppimaan tai tilan vaihto, tehtäväpisteitä ympäri koulua (esim. videohaastattelu)
  1. Liikkumista ryhmätöinä
  • fasilitointimenetelmät:
  • kerätään aiheeseen liittyviä avainsanoja…
  • asiantuntijapöytäryhmät… 
  • arviointia toiminnallisesti:
  • paikan valitseminen janasta jne. …
  • järjestä kuvat tai pikkuesineet… 
  • käsitteiden arviointi joko osaan –täytyy harjoitella – en vielä osaa tai ymmärrä- janalla jne. 
  • arviointikolmiokeskustelu oppimisen eri tasoilla Bloomin taksonomiaa mukaillen 
  • patsas… 
  • kuoro…
  • pantomiimi… 
  • tarina, kuva, sanalappu, musiikki, rytmi esityksen tukena; mainos, uutinen, väittely, asiantuntijoiden A-studio

II Paljon liikettä sisältävät harjoitukset:

  • palvelumuotoilun idea: toimintarata
  • pari ihmistä tekee liikettä pisteessä aina kerrallaan, pari lukee aiheeseen liittyvää oppia vieressä
  • oppilaspienryhmä voi suunnitella yhden pisteen toimintaradalle tai vaikka useita pisteitä

Tutkimukset puoltavat:

  • seisomapalaverit (ihmiset rennompia ja avoimempia; tekee oppimiselle hyvää)
  • 15-20 min ja ylös; veden juominen
  • tehtävien tekeminen seisten tai kävelyä hyödyntäen; istuminen ”tappaa”
  • happi ja ”liikunta ilman tarkoitusta”; liikunta rentouttaa ja antaa tilaa oppimiselle, sen ei tarvitse olla aina ”hyödyllistä” tai tavoitteellista, vaan voi olla myös taukoliikuntaa
  • liike, leikki ja draama lisäävät luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, yhteisöllisyyttä, rentoutta, huumoria, jotka auttavat uuden oppimisessa; iloisuus ja hyväntuulisuus tulevat usein liikkeen, leikin, draaman eli vuorovaikutuksen, kehollisuuden kautta; oppiminen syntyy yhteisössä; hyvä, turvallinen oppimisilmapiiri on oppimisen ensimmäinen edellytys
  • ihminen on kokonaisvaltainen olento ja tunne menee usein järjen edelle; tunteiden vaikutus oppimisessa on merkittävä; liikkuen voidaan harjoitella myös tunneilmaisua ja kokonaisvaltaista oppimista
  • ihminen oppii paremmin puhuessaan ääneen ja liikkuessaan yhtä aikaa
  • ihminen oppii paremmin, kun hän liikkuu ja hänelle puhutaan opittavaa asiaa

Lähteet

Hansen, Anders (2017): Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Atena.

Huotilainen, Minna (2019): Näin aivot oppivat. PS-Kustannus.

Moilanen & Salakka (2016): Aivot liikkeelle! Tehosta oppimista yläkoulussa ja toisella asteella. Juva: PS-Kustannus.

Lengel & Kuczala (2010). The Kinesthetic classroom: teaching and learning through movement. Oaks: Corwin press.

Likes, Liikkuva koulu, Topata-hanke, Zodiakin Talk-hanke ja videot

6. Toiminnallista kielen oppimista – ilmaisutaidollinen, visuaalinen ja tarinallinen painotus (1-6h)

Draamallinen ja/tai ilmaisutaidollinen painotus syventää oppijan itse- ja ryhmäntuntemusta. Osallistujan eläytymis-, empatia- ja mielikuvituskyvyt kehittyvät ilmaisu-, vuorovaikutus-, ryhmätyö- ja ongelmanratkaisutaitojen lisäksi. Käytännön kielitaidot pääsevät myös koetukselle leikin varjolla.

Tarkoitus on luoda tarinallisempaa kokonaisuutta ja/tai teemallisesti yhtenäisempää kontekstia, johon harjoitukset liittyvät. Esimerkiksi kielioppihahmot saavat elämän sanaluokkakaupungissa, jonka muutamaan perheeseen pääsemme erityisesti tutustumaan piirustellen, liikkuen ja draamaillen. Sanaluokkakaupungin rajoilla pääsemme tulleista läpi keksimällä sanoille johtimia eli luomalla uusia sanoja ja opettamalla sanojen johtamista muille.

Sanaluokkien, sijamuotojen, lauseenjäsenten, aikamuotojen ja modusten opetuksessa on mahdollista lähteä tekemään kielioppitermeistä hahmojapiirustellen ja eläytyen.

Voidaan leikkiä esimerkiksi kirjallisuuden lajityypeillä ja luoda maailmoja niiden mukaisesti, esimerkiksi dekkari-, kauhu-, fantasia-, satu-, sarjakuva- , nuorten romaani -maailma sekä eläytyä yhteisiin luomuksiin: maailmoihin ja hahmoihin.

Harjoitukset voivat olla yksinkertaisia ilmaisu-, vuorovaikutus- ja draamatekniikoita, esimerkiksi käsitekarttojen tekemistä eläytymällä (Olen puu-harjoitus), kolme tuolia (kuuman tuolin harjoitukset), erilaisia pantomiimeja, puhuvia ja eläviä patsaita.

Tarinallisuus voi kulkea läpi opetuksen ns. punaisena lankana. Tarinallisuuteen voi osallistaa oppilaita esimerkiksi piirustelujen ja esineiden avulla (tarinapurkki, esimerkiksi sana-, teema-, roolilaput) sekä sopimalla tilan käytöstä.

ESIMERKKIKOUUTUSAIHE: KIELIOPIN ELÄVÖITTÄMINEN DRAAMAN AVULLA

Introducing diverse ways of making grammar characters:

1.      Connections to Commedia dell´arte

2.      Visualizations from drawings to body language

3.      Asking learners step-by-step how they would make a grammar character:

What kind of personality the character is and why?

What does it/ she/ he want/ need/ fear/ admire?

Does the character have relatives and hobbies? etc.

4.      Options for using associations in embodying grammar terms to strengthen characters:

a)     imagining different shoes to every character

b)     a term as an animal character

c)      a term as a letter character (type)

5.      Playing with characters:

a)     forming pairs, groups, families etc.

b)     choosing an activity to the character´s speech practise: statues, hot seat, improvisation etc.

c)      telling stories and/ or improvising the characters´ lives as a scene, play or process drama

1.      small groups, 2. everybody together

­­

7. Toiminnallista kielen oppimista – visuaalinen ja/tai tarinallinen painotus (1-6h)

Työpajassa pohditaan ja koetaan visuaalisuuden merkitys oppimiselle. Pajassa keskitytään erilaisiin visualisointikeinoihin ja piirustelutapoihin tai -menetelmiin, joita voi hyödyntää myös kielen oppimisessa, vaikkei ns. piirustustaitoa omasta mielestään oppijalla olisikaan. Tutustutaan esimerkiksi symboleihin, käsitekarttoihin, tikku-ukkoihin ja muihin yksinkertaisiin menetelmiin, joita on hyödynnetty kielen oppimisessa aikojen saatossa ja ryhmäläisten kesken sekä kehitellään yhdessä lisää.

Osallistujaa rohkaistaan monin keinoin tarinallisuuden mukaan ottamiseen opetuksessa ja oppimisessa. Tutustutaan tarinan rakentamisen mahdollisuuksiin yhteisöllisesti ja yksin, pareittain ja pienryhmissä suullisesti ja kirjoittaen ja hyödynnetään erilaisia menetelmiä. Kokeillaan esimerkiksi erilaisia assosiaatio- ja tarinankerrontatekniikkoja, toisten tarinaan eläytymistä, tarinateatteria ja roolityöskentelyä, tarinapurkin hyödyntämistä. Pohditaan tarinoiden käyttöä opetuksessa ja tarinallisuutta opetusmenetelmänä.

Tarinan ja tarinallisuuden tiedostamisen vahvistaminen liittyy monilukutaitoihin ja kriittiseen lukutaitoon.

8. Toiminnallinen arviointi – miten osallistaa oppija jatkuvan arvioinnin prosessissa?

Työpajassa käydään läpi erilaisia toiminnallisia (kielen oppimiseen) liittyviä harjoituksia, jotka tukevat jatkuvaa arviointia, itse- ja vertaisarviointia, oppimista arviointitilanteessa jopa niin, että oman oppimisen suunnan korjaaminen mahdollistuu.

Toiminnallinen arviointi tekee arvioinnin sisällöt ja perusteet oppijalle näkyväksi ja konkreettiseksi. Osaamisen jakaminen mahdollistuu paremmin toiminnallisessa arvioinnissa. Toiminnallinen arviointi saattaa usein helpottaa ja nopeuttaa opettajan tekemää arviointia.

Järjestän mielelläni suomea ja vieraita kieliä opettaville omat toiminnallisen arvioinnin työpajat.

 
Oivalluspaikka – missä sain uuden idean? Mikä harjoitus jäi parhaiten mieleen? Missä olin silloin?

9. Päiväkoulutukset (a´6h) keskittyen yhteen tai kahteen toiminnalliseen menetelmään kerralla (esim. Pelit ja leikit, Liike, Draama, Tarinallisuus- ja visualisoiminen, Toiminnallinen arviointi)

Päiväkoulutukset ovat hyvin suosittuja ja suositeltavia. Olen vetänyt esimerkiksi varhennettuun kielenoppimiseen ja toiminnalliseen arviointiin kuuden tunnin koulutuksia ja palautteiden mukaan koulutus ei ole tuntunut yhtään raskaalta, päinvastoin energisoivalta.

10. Erasmus-pohjaisen hankkeen Playing beyond CLIL opit käyttöön

Ks. hankkeen kotisivut, materiaalit sekä e-kirja suomeksi tai englanniksi https://fi.playingbeyondclil.eu/

https://www.playingbeyondclil.eu/

Show what you know -oppimistapahtumat (SWYK, seitsemän erilaista) perustuvat prosessidraamapohjaisiin työtapoihin 3-6h kestävissä oppimisprosesseissa, mutta itse nimitän Show what you know -tapahtumia toiminnallisten menetelmien ketjuiksi, jotka sisältävät oppiainerajat ylittäviä mahdollisuuksia kielenoppimiseen sekä toiminnalliseen, dynaamiseen arviointiin.

SWYK-oppimisprosesseja on seitsemän. Jokaiseen niihin on sovellettavissa e-kirjan lopusta löytyviä opettavaisia, innostavia sekä inspiroivia lämmittelyharjoituksia, joissa opiskellaan jotakin aihetta mediasta tutun kehyksen avulla.

  1. THE ADVERT – Mainos
  2. THE DISCOVERY EVENT – Tutkimusmatka
  3. THE DOCUMENTARY – Dokumentti
  4. THE EXHIBITION – Näyttely
  5. THE FLASH MOB – ”Flash mob”/ Herätysisku
  6. THE PANEL SHOW – Paneeli
  7. THE TRAILER – Traileri

Dynaaminen arviointi tarkoittaa, että oppija on arviointiprosessissa mukana alusta lähtien ja aktiivinen osallistuja siinä. E-kirjasta löytyy myös webinaari nimeltä Dynaaminen arviointi ja se on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston FT Kaisa Hahlin sekä FT Kauko Komulaisen kanssa.

Äidinkielen, vieraiden kielten sekä oppiaineiden rajat ylittävään opetukseen sopivat esimerkiksi mainosten ja uutisten tekemiseen keskittyvät prosessimaiset SWYK- koulutukset (minimissään 3h, suositus).

Koulutus sisältää esimerkiksi vinkkejä, miten mainontaa voi lähestyä pedagogisesti oppilasta motivoivasti (selkeä malli, mistä lähteä liikkeelle ja miten) sekä mitä kaikkea voi opettaja omista oppisisällöistä ottaa mainosten tekemisen harjoitteluun. (Vaikka mitä!)

Lämmittelyjen lisäksi (lämmittelyjä eli oppimista ennakoivia ja tehostavia pienempiä harjoitteita löytyy e-kirjan liitteistä) koulutuksessa edetään kohti yhdessä valittua/ valittuja aiheita, joista tehdään ryhmässä/ pienryhmissä mainossuunnitelma, kuten oppilaidenkin kanssa tehtäisiin. Suunnitelmaa voi siis käyttää opetuksessa mallina.

Dynaaminen arviointi tulee myös tutuksi itse- ja vertaisarviointeineen sekä opettajan mahdollisesti oppimisen ja oman arviointinsa tueksi haluamine arviointimatriiseineen (matriisimalleja mainontaprosessien arviointeihin löytyy e-kirjasta).

Ks. myös blogini:

https://ninamaunu.com/toiminnallisia-vinkkeja-kirjallisuuden-kasittelyyn-erasmus-hankkeen-playing-beyond-clil-oppeja/

11. Toiminnalliset radat

Toiminnalliset radat pistävät oppijat työskentelemään pienryhmissä yhteiseksi hyväksi. Radat aktivoivat oppijat kielen, kirjallisuuden, kirjoittamisen ja median opinnoissa ja sopivat sekä suomen kielen ja kirjallisuuden että vieraiden kielten opiskeluun erityisen hyvin.

Kyse on oppimisen näytöistä, yhteissuunnittelusta ja -työstä. Oppilaat oppivat, että prosessi on tärkeintä. He oppivat tekemään luontevasti itse- ja vertaisarvioita. Arviointi ei stressaa oppilasta näitä tehdessä, vaan tekeminen koetaan hauskaksi. Kaikki tulevat näkyväksi oppijoina. Eri tavat tehdä sallitaan. Menetelmä antaa tilaa oppilaiden omalle luovuudelle ja kekseliäisyydelle.

  1. Tarinarata
  2. Luovan kirjoittamisen rata
  3. Kirjarata
  4. Genrerata
  5. Mediarata
  6. Kielioppirata
  7. Kielenhuollonrata

Lue lisää blogistani: https://ninamaunu.com/toiminnalliset-radat-opinnaytetoina/

Opettaja-lehti 16/2022 (23.9.) teki jutun: https://www.opettaja.fi/tyossa/oppia-leikki-kaikki/

12. Opetuksen eriyttäminen toiminnallisten menetelmien tukemana

Oppimisen eriyttäminen on pedagogiikan perusta. Koulutuksessa saat runsaasti vinkkejä, miten toiminnalliset menetelmät tukevat oppimisprosessin ja erilaisten oppijoiden opiskelun eriyttämistä. 

Olen vetänyt Espoon suomen kielen ja kirjallisuuden opettajille aiheesta luennon YS-ajalla 16.11.2022.

13. Kielitietoisuus ja motivointi erityisesti luku- ja kirjoitustaidoissa

Millaiset toiminnalliset menetelmät tukevat luku- ja kirjoitustaitoja etenkin yläkoulussa? 

Olen vetänyt Espoossa työskenteleville opettajille aiheesta luennon YS-ajalla 8.2.2023 ja olisi hauska päästä keräämään yhteistyössä toimivia ja motivoivia hyviä käytänteitä luku- ja kirjoitustaitojen kehittämiseen oppilastasoisesti.

14. Verkkokoulutukset Teamsissa tilattavissa (Ks. lisätietoja edeltä.)

HINNASTO

Voit kysyä myös tarjousta tapauskohtaisesti!

1. Verkkotallenteet esimerkiksi koululle tai itsenäiseen opiskeluun

Tallenteet 1-5 á 50€ =250€ sis. alvin

Huom.! Todistuksen kirjoittaminen ei sisälly hintaan. Todistuksen saa, kun tekee tallenteiden tehtäviä vähintään 2/3. Jos tehtävät on suoritettu erinomaisesti, siitä saa pyynnöstä erillisen lausunnon, mikä on varmasti hyvä lisä esimerkiksi CV:seen ja työnhakuun tai vaikka veso-todistukseksi.

Jos esim. koulu tilaa siis pelkät tallenteet, mutta osallistujat haluaisivat myös todistuksen, voimme neuvotella kokonaishinnasta. Esimerkiksi maksimissaan 10 opettajaa hinta 450€ + alv. (sisältää tallenteet, tehtävien tekemisen itsenäisesti sekä tehtävien suorittamisen mukaan todistuksen). (Zürichin Suomi-koulun opettajat tekivät näin ja kokemus oli hyvä!)

Huom.! Tallenteet ovat tekijänoikeuksien suojaamat. Niitä ei saa levittää eteenpäin.

OPISKELIJAHINTA VERKKOTALLENTEILLE

Itsenäinen opiskelija tilatessaan verkkotallenteen tai verkkotallenteet omaan käyttöönsä saa ne puoleen hintaan:

Tallenteet 1-5 á 25€ = 125€ sis. ALVIN

Huom.! Jos teet tehtävät ja tarvitset todistuksen, tähän lisätään 20€ (sis.alvin).

2. Itsenäisesti opiskeltava verkkokoulutussarja

Opiskele milloin haluat. Kirjaa ylös omaa ajatteluasi, vähintään vastaukset videotallenteiden tehtäviin, jotta vastauksista näkee, millainen sovellus tai toteutus sopii juuri sinulle ja ryhmällesi. Saat henkilökohtaista palautetta kokeneelta kokemusasiantuntijalta sekä todistuksen, jossa on halutessasi myös henkilökohtainen palauteosuus.

250€ + alv. (ks. tiedot edellä: lukuvuoden mittainen, aloita, milloin haluat)

Kuva: Evi Karydi Työpajani draamakasvattajien kansainvälisessä konferenssissa Reykjavikissa heinäkuussa 2022