Draamatöiden arviointia kanadalaisen Grant Frostin malliin – neljäs työpajakuvaus IDEA:n (International Drama/Theatre and Education Association) konferenssista 4.-8.7.2022

Islannin matkapäiväkirja osa 6

Grant Frost: The art of assessment: Using Movement, gesture, and stillness as key components to a drama program, 7.7. 2022

Työpajakuvaus

Grant Frostin työpajakuvaus sai silmäni heti syttymään: mitä, arviointia käyttäen liikettä, eleitä ja jopa hiljaisuutta hyväksi? Tekevätkö oppijat kehollista arviointia omasta oppimisestaan? Teoksessa Toiminnallinen kielenoppiminen (Otava, 2020) on luku toiminnallisesta arvioinnista, jossa liike otetaan mukaan arviointiprosessiin. (Esimerkiksi harjoitus Sanat ja liike s. 102). Kun oppilas ylipäänsä tekee liikettä oppimaansa liittyen ja eri tavoin sitä hyödyntäen, opettaja pääsee näkemään oppijan kokemuksen oppimastaan taas yhdellä, erilaisella tavalla. Oppija puolestaan saa kehollisen kokemuksen oppimastaan, joka syventää oppimista sekä jättää jälkeensä pidemmän muistijäljen.

Mutta Grant Frostin lähtökohta onkin hieman eri. Hän katsoo arviointia opettajan näkökulmasta: hänestä on hiukan nurinkurista antaa draamatöistä arvosanoja, joten hän on kehitellyt systeemin, josta oppijatkin tuntuvat innostuneen. Tämän systeemin avulla oppijat unohtavat arvioinnin herkemmin tehdessään keskittymistä vaativaa harjoitusta, eikä draamatyön arvioinnin tiedostaminen häiritse oppijan oppimisen iloa, Grant väittää.

Työpajan liikkeellinen draamaharjoitus ja sen arvioiminen

Tässä työpajassa kokeilimme siis Frostin kehittelemää ajastettua ja arvioitavaa harjoitusta pienryhmissä. Lämmittelyharjoituksena oli äänteellisesti läheisten sanojen heittely/ elehdintä piirissä satunnaisessa järjestyksessä: ball, bull, pull, pool… Tämä oli hauskaa, koska samalla kun sai esimerkiksi sanan ”ball” ja siihen liittyvän pallon heittoa ilmentävän liikkeen, sai ääntämis- ja keskittymisharjoitusta lähettäessään saman liikkeen ja sanan eteenpäin ilman, että kukaan lopulta oikeasti kuuli, äänsitkö varmasti oikein. Minä ainakin yritin ääntää mahdollisimman oikein. Eri sanoja oli aluksi liikkeellä yksi, sitten kaksi, lopuksi kolme, joten ryhmän äänenkäyttö kasvoi ja synnytti ns. roolisuojan.

Lämmittelyjen jälkeen jokaisella pienryhmällä (3-4 henkeä) oli muistaakseni 1 min 30 sekunnin aikaraja tehdä esitys, joka sisälsi juonellisen tarinan keksittyine hahmoineen, jotka käyttivät kolmea sovittua ja etukäteen harjoiteltua liikettä (ojentaminen, pyyhkiminen, pysähtyminen). Meidän ryhmämme valitsi tilanteeksi työpaikan aamu-unisten ja kiireisten ihmisten hissin, joka pysähtyessään kerrosten väliin aiheuttaa kahvimukin kaatumisen (henkilö 1) ja roiskeiden pyyhkimisen (henkilö 2) ojennetulla paperilla (henkilö 3).

Grant Frost väitti, että hän pystyi arvioimaan jokaisen oppilaan harjoitusten ja sen viimeisen esityksen perusteella ja näillä kriteereillä:

KUVISSA Grant Frostin esimerkkiarviointirubriikit, joissa huomioidaan työn aikarajan pitäminen, työn pakolliset miimiset/ äänteelliset tehtävät, läsnäolo/ yleisön huomioiminen, käsikirjoitus, äänenkäyttö, tilan käyttö, henkilöhahmojen uskottavuus, valmistelu/ repliikkien sujuvuus, muistaminen. Pisteytykset ovat 10-2 ja 1-5 välillä.

Arviointiperusteet, Frostin rubriikit, ovat hyvät ja käyttökelpoiset ja harjoitus jännittävä ajassa pysymisen vuoksi, mutta henkilökohtaisesti olen vain onnellinen, ettei minun tarvitse arvioida oppilaita draamassa näin tarkasti. Toisaalta, onhan meillä opetussuunnitelmassa ja Yhtä draamaa -teoksessa (Draamatyö, 2014, 2.p) arviointiasteikot 1-5 kolmeen osa-alueeseen: aktiivisuuteen, draamataitoihin (improvisaatio, liikeilmaisu, teatterihistoriaesitelmä, esitys) ja draamallisen esityksen tekemiseen. Arvostan oppijan tekemää itsearviointia yhtä paljon kuin omaa tekemääni, ja meillä (äidinkielessä ja ilmaisutaidon tunneilla) on myös jatkuva vertaisarvioinnin tuki.

Mihin oppija ja me kaikki tarvitsemme draamaa?

Grant Frost samoin kuin minä arvostamme draamaa yhtenä tehokkaimpana ja usein samalla hauskimpana opetusmenetelmänä. Draamatyön tekeminen voi vaikuttaa niin moneen asiaan, kuten seuraavat kuvat teksteineen kertovat:

Kuvissa Grant Frostin 7.7. työpajassa esittelemiä draamakasvatuksen hyötynäkökulmia siitä, miten oppija ja me yhteiskuntana hyödymme draamakasvatuksesta, mitä oppija parhaimmillaan oppii draaman avulla.

Grant Frost on pitkän linjan opettaja ja opettajavaikuttaja, joka puhuu yleisen koululaitoksen (public education) puolesta. Minulta saa lainaan hänen teoksensa (kuvassa), jos kiinnostaa tutustua myös hänen ajatuksiinsa demokraattisesta koulusta.