kehollinen kielenoppiminen Archives

Toiminnallinen kielityöpajani englanniksi 7.7.2022 Reykjavikissa, Islannissa

KUVA 1: työpajani aloitusdia

Nina Maunu: Movement and drama in language learning, työpaja 7.7.2022 IDEA-konferenssissa Reykjavikissa Kuva: Sanni Swahn

Blogisarja IDEA-työpajoista 4.-8.7. 2022

Osallistuin kansainvälisessä draama- ja teatterikasvatuksen IDEA-konferenssissa seuraaviin työpajoihin sekä SIG-teemaryhmään, joka tapasi toisensa neljä kertaa:

Chrysoula Georgousopoulou: The Ministry of Silly Grammar
Miriam Stewart: Emboying Grammar: Motion and Emotion in Language Learning
Claire Holland: Experimental Learning as a Model for Drama Teacher Education
Grant Frost: The art of assessment: Using Movement, gesture, and stillness as key components to a drama program
Larry Swartz: SIG-group (Special Interest Group) Teacher training
Nina Maunu: Movement and drama (improvisation) in language learning

Näistä viidestä ensimmäisestä olenkin jo kirjoittanut blogikirjoitukset tarkempine kuvauksineen. Tässä kirjoituksessa aion keskittyä vetämääni omaan työpajaani. Valitsemani työpajat paljastavat erityiset kiinnostuksen kohteeni eli kielenoppimisen draamamenetelmin, toiminnallisen arvioinnin (, joka tarkoittaa minulle myös sitä, että arvioinnissa käytetään draamamenetelmiä hyödyksi) sekä opettajainkoulutuksen, koska olenhan äidinkielen, kirjallisuuden ja ilmaisutaidon opettajan työni ohella myös kouluttajayrittäjä.

Työpajani “Movement and drama (improvisation) in language learning”

Minulla oli ilo vetää työpaja, jonka suomenkielisen nimityksen kuuluisi olla Liike ja improvisaatio kielenoppimisessa. Haluan, että oppilaani saavat mahdollisuuden liikkua tunneilla eri tavoin ja olla luovia tekijöitä tehdessään omia esityksiään oppimastaan pienissä ryhmissä. Syy intooni on, koska olen huomannut, että tällaiset, draaman työtapoja sisältävät oppitunnit innostavat heitä, luovat ryhmähenkeä sekä saavat heidät iloisiksi ja motivoituneiksi oppijoiksi. Kaikki saavat osallistua jollain tavoin mm., koska saavat roolin.

Toiminnallista draamaa toiminnallisilla radoilla

Aloitin työpajani kertomalla ns. pistetyöskentelymenetelmistä eli ”toiminnallisista radoista”, jotka sisältävät pienryhmän tuottamia draamallisia esityksiä oppimastaan liittyen kirjallisuuteen, kielenoppimisen eri osa-alueisiin, kirjoittamiseen ja mediaan. Ennen kun päästän oppilasryhmän esimerkiksi koulun pihalle tai muuhun tilaan harjoittelemaan ja vaikkapa videoimaan muille esitettävää opinnäytettään, olemme yhdessä harjoitelleet ja sopineet draamallisesta tehtävästä.

Esimerkiksi kielioppihahmoja, kuten eri sanaluokkia, tai luetun kirjallisuuden hahmoja voidaan luoda ns. kenkäperiaatteella: millaisilla kengillä substantiivi tai verbi kulkee tai millaiset kengät on Star Warsin erilaisilla hahmoilla ja miten he kävelevät, millaiseksi muodostuu valittu kirjallinen perhe kenkähahmoineen ja henkilöiden välisine suhteineen? Millaisen tarinan hahmot kehittävät yhdessä ja mihin tilaan (pisteeseen, tarinan kaareen)?

Opettaja-lehti 16/2022 (23.9.) teki jutun toiminnallisesta draamasta ja tämän linkin takaa pääset lukemaan lehden verkkojulkaisun aiheesta: https://www.opettaja.fi/tyossa/oppia-leikki-kaikki/ Olen myös kirjoittanut blogikirjoituksen, jossa kerron Toiminnalliset radat -työmenetelmästä ja että miten ne auttavat arvioinnissa: https://ninamaunu.com/toiminnalliset-radat-opinnaytetoina/

Työpajalaisten kokemuksia, miltä Islanti näyttää sanaluokkina

Pääsimme kokeilemaan työpajassa tätä ns. toiminnallista ratatyötapaa NS. KENKÄPERIAATETTA HYÖDYNTÄEN ja aiheeksi valikoitui Islanti. Pienryhmän kaikki jäsenet saivat olla halutessaan saman sanaluokan jäseniä tai sitten valita erilaisia sanaluokkarooleja. Ryhmät muodostettiin ns. kokemusasiantuntijajanalta, jotta ryhmistä tulisi mahdollisimman heterogeeniset. Näin toimin usein myös oppilaiden kanssa.

KUVIA työpajasta: Islanti-kokemukset sanaluokkarooleissa; on tulivuorta, laavapurkausta, iglu… eli verbejä, substantiiveja, adjektiiveja. Toteutustavoista ryhmissä tuli tietysti erilaisia: yksi ryhmä perehtyi verbeihin, yksi teki kaikki substantiivit liikkeellisesti yhtäaikaa, yhdessä ryhmässä oli kaikkia sanaluokan edustajia pikkudraamassa! Juuri toteutustapojen erilaisuus tekee ryhmätöiden katselemisesta mielenkiintoista.

Lopulta ryhmä sai valita yhden ryhmän esityksen, jota muu ryhmä sai tulla täydentämään uusilla, kuvaan sopivilla omilla sanoillaan ja patsaillaan. Näin kaikki pääsevät osallistumaan opetussisällön kehittämiseen ja olemaan aktiivisia koko työpajan ajan. Myös katsoja oppii.

Kuvat: Nina Maunu

Draamatyötavat avuksi oppimisen syventämiseen

Draamatyötavoilla voi siis pysäyttää saadut ryhmäkuvat ja syventää niitä niin yksittäisissä kielenoppimiseen liittyvissä harjoituksissa kuin toiminnallisissa tehtävänannoissa oppilaille.

Osallistuin perusteellisesti kanadalaista draamaopetussuunnitelmaa eri asteiden opetuksessa valottavaan Claire Hollandin työpajaan, jonka diat muistuttavat hyvin draamatyötavoista, joita kokeilimme myös hänen työpajassaan. Pääset kurkkaamaan opettajainkouluttajana toimivan Hollandin työpajakuvaukseen blogisarjassani.

Työpajani aiheena oli myös merkityksellinen liike, joka toimi lämmittelynä Islanti sanaluokkina -ryhmätyölle. Useita oppijoita hyödyttää puheen ja liikkeen yhdistäminen, ja ajatusta tukee myös aivotutkimus (Huotilainen, Hansen ym.) Osallistuin myös tähän aiheeseen liittyen irlantilaisen Miriam Stewartin työpajaan kehollisesta kielenoppimisesta, ja myös tämä työpajakuvaus löytyy blogistani.

Tässä työpajaryhmäni tyylinäytteet alistuskonjunktiopilkkukaratesta.

KUVAT: Evi Karydi, Kreikka

Osallistujia oli Islannista, Irlannista, Ranskasta, Kreikasta, Moldovasta, Japanista, Australiasta sekä Kanadasta. Muilla suomalaisilla oli omat pajat samaan aikaan, joten emme päässeet näkemään toistemme pajoja.

Kiitos kaikille huipputuokiosta, puolen toista tunnin työpajasta, yhdestä suuren unelmani toteutumisesta!

Nina Maunu, FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, kouluttaja, oppikirjailija

p.s. Tämä teksti on julkaistu toimitettuna 19.10.2022 Fidea-lehdessä:

Toiminnallista kielenoppimista draamamenetelmin

FIDEA = The Finnish Drama/Theatre Education Association

Islannin matkapäiväkirja osa 4: Miriam Stewart, Embodying Grammar: Motion and Emotion in Language Learning

Kansainvälisen draamakasvattajien konferenssin IDEA:n (International Drama/Theatre and Education Association) toiseen iltapäivään mahtui kymmenen yhtäaikaista työpajaa, kuten aamupäivälläkin, sekä sen lisäksi päällekkäisiä luentoesityksiä. Harmittavan moni mielenkiintoinen esitys jäi siis kokematta!

Dublinilaisen Miriam Stewartin työpajan olin kuitenkin ruksannut ykkösvaihtoehdoksi kaikista mielenkiintoisista vaihtoehdoista jo etukäteen. Mikä onni on löytää hengenheimolainen ja päästä kokemaan siipale hänen työtavoistaan ja ajatuksistaan.

Miriam Stewartin työpajan ”Embodying Grammar” kuvaus:

Toisin sanoen pajan tarkoitus on rohkaista osallistujia tutkimaan mitä tahansa kielenoppimisen asiaa kehollisesta näkökulmasta, jakamaan ideoita ja keskustelemaan kokemuksista. Olen aivan samaa mieltä, että melkeinpä mitä tahansa kielenoppimisen aihetta voi lähestyä kehollisesti ja erilaisin tavoin. Yhtäaikaisia työpajoja olivat muun muassa nämä, aivan vain esimerkkinä:

Lähdin nauttimaan pajasta kehollisesti, enkä tehnyt muistiinpanoja. Syy tähän oli osittain myös aiheen läheisyys. Käytän itse paljon opetuksessani ns. liikkuvaa kielenoppimista, jossa tehdään merkityssisältöisiä liikkeitä erilaisiin kielenoppimisen aiheisiin, sanastoon, termeihin, rakenteisiin yksin, pienryhmässä tai koko ryhmän kesken.

Kehollinen oppiminen on osa oppimista, se tukee oppimista monilla oppijoilla. Kokemukseni mukaan kehon käyttäminen oppimisen tukena rentouttaa, lisää luovuutta, parantaa muistamista pidentäen muistijälkiä, lisää yhteisöllisyyden kokemusta, oppimisen iloa, yhteistä naurua ja antaa yksilölle tilaa käsitellä omia kokemuksia ja tunteita, mikä vaikuttaa itsetuntoon ja itsetuntemukseen. Monelle oppijalle se, että pääsee tunnilla liikkumaan, on jo suuri ilo. Teoriatietoa liikkeen merkityksestä oppimiselle olen aiemmin ammentanut mm. Liikkuvan koulun sivuilta ja aivotutkimuksesta, mm. Minna Huotilaiselta, Hansenilta ja Lengel ja Kuczalalta sekä monilta muilta.

Miriam korosti oppijan omaa kokemusta ja oman liikekielen kokemista, sen kokeilua, valitsemista ja keksimistä. Hän tuntee hyvin montessoripedagogiikkaa. Monet harjoituksista tehtiin yhdessä isona ryhmänä, mutta kun kaikilla oli jokin tehtävä, kaikki keskittyivät omaan, eikä siinä tullut katsotuksi, mitä muut tekevät, ennen kuin Miriam kysyi vaihtoehtoisia ratkaisuja vapaaehtoisilta näyttäjiltä. Esimerkiksi miten näyttäisit kehollisesti ”I will…”Jotkut harjoituksista teimme pienemmässä ryhmässä tai parityönä, kuten oheisessa kuvassa.

”Lopputyönä” parityö, jonka idea oli opettaa suunnitellussa improssa kehollisesti toiselle ja sittemmin myös yleisölle oman kielen sanoja ensin elekielellä, ja toinen arvaa omalla kielellä. Islantilainen kielenopettaja kohtaa suomen kielen opettajan Nina Maunun (oik.): mitä hän haluaakaan aamulla kaupasta? Löytyykö sanojen ja liikkeen yhteisymmärrystä? Kuva: Evi Karydi, yksi pajaan osallistuneista kielenopettajista

Itselläni on joskus tarjolla myös liikemalleja, kuten pilkkukaratessa eri alisteisiin konjunktioihin, joita teemme yhdessä piirissä ja suurin osa oppilaista nauttii tästä. Oppilailla on mahdollisuus lähteä kehittelemään liikekieltä aina myös itse. Tätä puolta Miriam siis korosti, oppijan oikeutta valita alusta lähtien itselle sopiva aktiivisuustaso sekä esimerkiksi sanasta syntyvä liikekieli (”must”, ”I will”).

Kuvakaappausesimerkkejä sanojen ymmärtämisestä ja kokemisesta liikkeen avulla Miriamin LinkedIn-sivuilta:

Mietitäänpä kehollisesti täytyy-sanan vaikutusta suhteessa muihin tapoihin ilmaista ”täytyä”, ”pitää”.

Pidin tästä ajatuksesta hyvin paljon, ja voisin lisätä harjoituksia, jotka lähtevät alusta saakka pienryhmien omista ajatuksista, jopa liikekoreografioista. (Ensi viikolla rinnastuskonjunktiot ja pilkun käyttö niiden kanssa?) Toki tällainen toiminta vaatii ensin yhdessä ryhmänä toteutettuja pieniä harjoituksia ja niiden perusteluja, jotta työtapa tulee tutuksi.

Miriam Stewart on kehollisen kielenoppimisen valmentaja, draamakasvatuksen fasilitaattori ja opettajainkouluttaja Dublinista. Näin hän kertoo LinkedInissä itsestään:

Me työpajaan osallistuneet olimme jälleen hyvin tyytyväisiä kaikkeen kokemaamme! Minulle henkilökohtaisesti on paljon merkitystä sillä, että joku muukin tekee ja ajattelee samantyyppisesti: (kielen) oppiminen on, ainakin välillä, tai ehkäpä suurimmaksi osaksi, koko kehon asia. Kehon voi ottaa hyötykäyttöön: vahvistamaan kielellistä kokemusta ja pidentämään muistijälkiä opitusta.

”We will!” and action! ”We active and passionate teacher trainers will develop action-based and embodied language learning willingly with you!” Language teacher trainers from the left: Nina Maunu (Finland), Evi Karydi (Greece), Miriam Stewart (Ireland) Photo: Evi Karydi, Reykjavik 5.7.2022

Kiitos Miriam ajatuksia herättävästä ja myös omia ajatuksiani tukevasta, monella tapaa virkistävästä työpajasta! Myös Miriam järjestää aiheesta (netti)koulutuksia, kuten minäkin ja Evi.

Avainsana: kehollinen kielenoppiminen

Toiminnallista kielenoppimista – Terveiset kansainvälisen IDEA-konferenssin työpajastani Movement and improvisation (drama) in language learning ja vähän muistakin pajoista 4.-8.7.2022