Toiminnallinen kielityöpajani englanniksi 7.7.2022 Reykjavikissa, Islannissa
KUVA 1: työpajani aloitusdia
Blogisarja IDEA-työpajoista 4.-8.7. 2022
Osallistuin kansainvälisessä draama- ja teatterikasvatuksen IDEA-konferenssissa seuraaviin työpajoihin sekä SIG-teemaryhmään, joka tapasi toisensa neljä kertaa:
- Chrysoula Georgousopoulou: The Ministry of Silly Grammar
- Miriam Stewart: Emboying Grammar: Motion and Emotion in Language Learning
- Claire Holland: Experimental Learning as a Model for Drama Teacher Education
- Grant Frost: The art of assessment: Using Movement, gesture, and stillness as key components to a drama program
- Larry Swartz: SIG-group (Special Interest Group) Teacher training
- Nina Maunu: Movement and drama (improvisation) in language learning
Näistä viidestä ensimmäisestä olenkin jo kirjoittanut blogikirjoitukset tarkempine kuvauksineen. Tässä kirjoituksessa aion keskittyä vetämääni omaan työpajaani. Valitsemani työpajat paljastavat erityiset kiinnostuksen kohteeni eli kielenoppimisen draamamenetelmin, toiminnallisen arvioinnin (, joka tarkoittaa minulle myös sitä, että arvioinnissa käytetään draamamenetelmiä hyödyksi) sekä opettajainkoulutuksen, koska olenhan äidinkielen, kirjallisuuden ja ilmaisutaidon opettajan työni ohella myös kouluttajayrittäjä.
Työpajani “Movement and drama (improvisation) in language learning”
Minulla oli ilo vetää työpaja, jonka suomenkielisen nimityksen kuuluisi olla Liike ja improvisaatio kielenoppimisessa. Haluan, että oppilaani saavat mahdollisuuden liikkua tunneilla eri tavoin ja olla luovia tekijöitä tehdessään omia esityksiään oppimastaan pienissä ryhmissä. Syy intooni on, koska olen huomannut, että tällaiset, draaman työtapoja sisältävät oppitunnit innostavat heitä, luovat ryhmähenkeä sekä saavat heidät iloisiksi ja motivoituneiksi oppijoiksi. Kaikki saavat osallistua jollain tavoin mm., koska saavat roolin.
Toiminnallista draamaa toiminnallisilla radoilla
Aloitin työpajani kertomalla ns. pistetyöskentelymenetelmistä eli ”toiminnallisista radoista”, jotka sisältävät pienryhmän tuottamia draamallisia esityksiä oppimastaan liittyen kirjallisuuteen, kielenoppimisen eri osa-alueisiin, kirjoittamiseen ja mediaan. Ennen kun päästän oppilasryhmän esimerkiksi koulun pihalle tai muuhun tilaan harjoittelemaan ja vaikkapa videoimaan muille esitettävää opinnäytettään, olemme yhdessä harjoitelleet ja sopineet draamallisesta tehtävästä.
Esimerkiksi kielioppihahmoja, kuten eri sanaluokkia, tai luetun kirjallisuuden hahmoja voidaan luoda ns. kenkäperiaatteella: millaisilla kengillä substantiivi tai verbi kulkee tai millaiset kengät on Star Warsin erilaisilla hahmoilla ja miten he kävelevät, millaiseksi muodostuu valittu kirjallinen perhe kenkähahmoineen ja henkilöiden välisine suhteineen? Millaisen tarinan hahmot kehittävät yhdessä ja mihin tilaan (pisteeseen, tarinan kaareen)?
Opettaja-lehti 16/2022 (23.9.) teki jutun toiminnallisesta draamasta ja tämän linkin takaa pääset lukemaan lehden verkkojulkaisun aiheesta: https://www.opettaja.fi/tyossa/oppia-leikki-kaikki/ Olen myös kirjoittanut blogikirjoituksen, jossa kerron Toiminnalliset radat -työmenetelmästä ja että miten ne auttavat arvioinnissa: https://ninamaunu.com/toiminnalliset-radat-opinnaytetoina/
Työpajalaisten kokemuksia, miltä Islanti näyttää sanaluokkina
Pääsimme kokeilemaan työpajassa tätä ns. toiminnallista ratatyötapaa NS. KENKÄPERIAATETTA HYÖDYNTÄEN ja aiheeksi valikoitui Islanti. Pienryhmän kaikki jäsenet saivat olla halutessaan saman sanaluokan jäseniä tai sitten valita erilaisia sanaluokkarooleja. Ryhmät muodostettiin ns. kokemusasiantuntijajanalta, jotta ryhmistä tulisi mahdollisimman heterogeeniset. Näin toimin usein myös oppilaiden kanssa.
KUVIA työpajasta: Islanti-kokemukset sanaluokkarooleissa; on tulivuorta, laavapurkausta, iglu… eli verbejä, substantiiveja, adjektiiveja. Toteutustavoista ryhmissä tuli tietysti erilaisia: yksi ryhmä perehtyi verbeihin, yksi teki kaikki substantiivit liikkeellisesti yhtäaikaa, yhdessä ryhmässä oli kaikkia sanaluokan edustajia pikkudraamassa! Juuri toteutustapojen erilaisuus tekee ryhmätöiden katselemisesta mielenkiintoista.
Lopulta ryhmä sai valita yhden ryhmän esityksen, jota muu ryhmä sai tulla täydentämään uusilla, kuvaan sopivilla omilla sanoillaan ja patsaillaan. Näin kaikki pääsevät osallistumaan opetussisällön kehittämiseen ja olemaan aktiivisia koko työpajan ajan. Myös katsoja oppii.
Kuvat: Nina Maunu
Draamatyötavat avuksi oppimisen syventämiseen
Draamatyötavoilla voi siis pysäyttää saadut ryhmäkuvat ja syventää niitä niin yksittäisissä kielenoppimiseen liittyvissä harjoituksissa kuin toiminnallisissa tehtävänannoissa oppilaille.
Osallistuin perusteellisesti kanadalaista draamaopetussuunnitelmaa eri asteiden opetuksessa valottavaan Claire Hollandin työpajaan, jonka diat muistuttavat hyvin draamatyötavoista, joita kokeilimme myös hänen työpajassaan. Pääset kurkkaamaan opettajainkouluttajana toimivan Hollandin työpajakuvaukseen blogisarjassani.
Työpajani aiheena oli myös merkityksellinen liike, joka toimi lämmittelynä Islanti sanaluokkina -ryhmätyölle. Useita oppijoita hyödyttää puheen ja liikkeen yhdistäminen, ja ajatusta tukee myös aivotutkimus (Huotilainen, Hansen ym.) Osallistuin myös tähän aiheeseen liittyen irlantilaisen Miriam Stewartin työpajaan kehollisesta kielenoppimisesta, ja myös tämä työpajakuvaus löytyy blogistani.
Tässä työpajaryhmäni tyylinäytteet alistuskonjunktiopilkkukaratesta.
KUVAT: Evi Karydi, Kreikka
Osallistujia oli Islannista, Irlannista, Ranskasta, Kreikasta, Moldovasta, Japanista, Australiasta sekä Kanadasta. Muilla suomalaisilla oli omat pajat samaan aikaan, joten emme päässeet näkemään toistemme pajoja.
Kiitos kaikille huipputuokiosta, puolen toista tunnin työpajasta, yhdestä suuren unelmani toteutumisesta!
Nina Maunu, FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, kouluttaja, oppikirjailija
p.s. Tämä teksti on julkaistu toimitettuna 19.10.2022 Fidea-lehdessä: