9.lk Suomen kirjallisuuden historia/ Harjoitusehdotuksia ja sovelluksia (PbC e-kirja/ Nina Maunu)
Nämä harjoitusesimerkit käyvät varmasti monen asteen oppijoiden kielen ja kirjallisuuden opintoihin. Itselläni on meneillään 9. luokan Suomen kirjallisuuden jakso, joten sovelsin Erasmus-hankkeen Playing beyond CLIL oppeja kirjallisuusjaksooni.
Lue lisää hankkeesta sen kotisivuilta (e-oppimisalusta) https://fi.playingbeyondclil.eu/
sekä suomennetusta e-kirjasta (e-Box), jossa on teoriapohjan lisäksi paljon inspiroivia toiminnallisia harjoituksia prosessimaisen, toiminnallisen kielenoppimisen ja sen arvioinnin eri vaiheisiin rubriikkeineen
Itselläni oli onni osallistua Espoon kaupungin edustajana tähän eurooppalaiseen hankkeeseen ja testata ryhmässä sekä myös jo oppilaitteni kanssa harjoituksia. Vaikka kolmivuotinen hanke on juuri päättynyt, e-kirjan harjoituksia sekä oppeja on tarkoitus kokeilla, kehitellä sekä jakaa jatkossakin! Seuraavaksi maistiaisia.
Inspiroivia, yhteistoiminnallisia, kaikkia oppijoita aktivoivia harjoituksia (Näytä mitä osaat -oppimistapahtumia täydentäviä toimintoja):
Onnenluvut (s. 46) [numeraalit, kirjailijat/ kirjallisuus]
Pienryhmissä jokainen arvuuttaa toisiltaan kolme numeroa, miten ne liittyvät kysyjän/ X:n elämään, esimerkiksi 38, 3, 9 = kengänkoko, sisarusten lukumäärä, talonnumero. Muut saavat yhteensä kymmenen arvausta.
9.lk:lla Suomen kirjallisuuden yhteydessä tulee esille paljon kirjailijoita. Kukin oppilas valitse yhden kirjailijan, jonka elämästä etsii kolme lukua, joita hän pienryhmässä toisilla arvuuttaa, miksi ja miten ne liittyvät kirjailijan elämään.
Lehdistötilaisuus (s. 46) [kirjallisuuden merkkihenkilöt, mediapersoonat]
Lehdistötilaisuuden myötä oppijoiden haastattelutaidot kehittyvät.
Voidaan pelata pienryhmissä tai koko ryhmän kesken. Harjoitus sopii esimerkiksi kirjallisuusjakson loppuun, jolloin harjoitus toimii aiheen kertauksena.
- Yksi poistuu. Poistujan on myöhemmin pidettävä lehdistötilaisuus, vaikkei hän tiedä, kuka hän on.
- Muut ovat toimittajia, jotka esittävät kysymyksiä, jotka vihjaavat, kuka pitää lehdistötilaisuuden.
- Toimittajat ovat eri lehdistä/ TV-kanavilta/ radiosta jne. He voivat ottaa valokuvia ja riidellä siitä, kuka saa esittää seuraavan kysymyksen.
- Peli päättyy, kun pelaaja arvaa, kuka hän on tai peli syventyy, kun peliä pelataan vähintään viisi minuuttia.
Voi leikkiä myös tulevaisuudessa eli esimerkiksi jostakin kirjailijasta on tullut megajulkkis.
Kysymykset on voitu tehdä yhdessä ennakkoon, ehkä osin vastauksetkin riippuen kielitaidosta, oppijoiden iästä sekä kokemuksesta.
SWYKit (Show what you know/ Näytä, mitä osaat -oppimistapahtumat):
Näytä mitä osaat -oppimistapahtumia löydät e-kirjasta seitsemän kappaletta. Alla esittelen kaksi, jotka käyvät mielestäni hyvin kirjallisuusjakson toiminnallistamiseen.
SWYK 2. Discovery-tapahtuma (The Discovery event)
Sopii oppimisjakson alkuun, jolloin tutkitaan uutta aihetta tai loppuun, jolloin selostetaan, mitä ryhmä on oppinut. Prosessi toimii tiedon kasvualustana, henkilökohtaisten mielenkiinnonkohteiden välineenä ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien yhteydessä. Ryhmät aloittavat opettajan määrittelemän aihesisältöön ja tehtävään liittyvän tiedon lähteiden ja sisällön keräämisen ja tarkastelemisen.
Vaihe vaiheelta
Esimerkiksi kirjallisuudenhistoria
Tehdään yhdessä ensin yleisesittely, jonka jälkeen ryhmä jaetaan pienryhmiin. Jokaiselle pienryhmälle tulee oma kirjallisuuden ajanjakso/ tyylisuunta/ kirjailijat. Edellytetään tiettyjä asioita kuuluviksi esitykseen. (Tehkää yleisesittelystä esimerkiksi monistepohja/ sähköisesti jaettu kuva, jossa pääaiheet ja ajanjaksot sekä keskeisimmät asiat, jotka tulee olla esityksessä.)
Pienryhmä rupeaa kokoamaan materiaalia esitykseensä, joka tähtää siihen, että ajanjaksosta tulee jollakin tavoin elävä; esitetään tekstinäytteitä ääneenluettuina sekä tulkittuina, luodaan tunnelmaa esineiden ja/tai tilan avulla. Ryhmä käyttää power pointteja, videoita, nettiä, kuvia ja/tai musiikkia tunnelman luomiseksi.
Kun tämä on tehty, on tehty suunnitelma, oppimispolku, kartta (ehkä iPadille?). Tämän lisäksi on hyvä haastatella asiantuntijoita. Erilaisia lämmittelyjä voidaan sisällyttää tehtävään (ks. PbC:n e-kirja sekä yllä).
SWYK 6. Paneelikeskustelu (The Panel show) (s.19)
Paneelikeskustelu voi olla perinteisesti ajankohtaisiin aiheisiin pureutuva keskustelu, jossa osallistujat näyttäytyvät asiantuntijoina tai he ovat kuuluisuuksia. Keskustelevat vieraat voivat toimia myös viihdyttäjän rooleissa, esimerkiksi kun he osallistuvat visailuun tai arvauspeliin radio- tai tv-ohjelmassa.
Vaihe vaiheelta
- Selitetään ja jaetaan roolit sekä keskustelijoille että yleisölle.
- Ryhmän tehtävänä on kirjoittaa etukäteen aiheeseen liittyviä kysymyksiä keskustelun aikana käytettäväksi. Kysymykset kerätään etukäteen laatikkoon.
- Selostaja harjoituttaa yleisön käyttäytymään, kuten radiossa tai tv:ssä: nauramaan, osoittamaan saman- ja erimielisyyttä sekä taputtamaan.
- Selostaja/ juontaja esittelee paneelin osallistujat lyhyesti. Juontaja kyselee osallistujilta sekä yleisöltä ”ristikuulustelukysymyksiä”, osallistaa ja yllyttää yleisöä vuorovaikutukseen ja antaa pisteitä. Juontajan tehtävänä on valvoa ja päättää, että aiheesta keskustellaan ja siitä väitellään tarpeeksi ja tehokkaasti.
Panelistien roolit:
- Alan todellinen asiantuntija
- ja
- osallistujilla suurimmaksi osaksi asioista vastakkaiset mielipiteet.
- Aivan eri ympyröistä tuleva henkilö, joka voi antaa koomisia vastauksia tai aivan erilaisia näkökulmia asiaan/ asioihin.
Sovellus: 9.lk Suomen kirjallisuudenhistoria -paneelikeskustelu
Roolit esimerkiksi: Suomen kirjallisuuden historian professori/ opettaja, himolukija, kirjojen/lukemisen vastustaja, ulkopuolinen, esim. torilta mukaan kaapattu mummeli, joka rakastaa esim. kissoja ja puhuu kaikenlaista höpöä]
Yleisölle annetaan mahdollisuus osallistua keskusteluun kirjoittamalla etukäteen kysymyksiä, jotka neljä osallistujaa kerää, lukee ja valitsee käsittelyyn.
Kun myös vetäjä kysyy panelisteilta kysymyksiä ja keskustelua herää, saa alkuperäinen kysymyksen tekijä ja yleisö osallistua keskusteluun.
Paneelikeskustelun ideaa voi soveltaa ja on jo sovellettu teoksessa Toiminnallinen kielenoppiminen (Otava, 2020) myös Lausekahvilassa, jota voi käyttää myös vaikkapa Lauseenjäsenkahvilana.
Olen varma siitä, että tällainen opetuksen, oppimisen aktivoiminen jää oppijoilla paremmin mieleen sekä mahdollistaa syväoppimisen. Kaiken lisäksi oppilailla saattaa olla hauskaa! Omat kokemukseni puhuvat näiden menetelmien puolesta.